1 Koulun työn perusta
1.1 Arvoperusta
Helsingin kouluissa
- jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen
- toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin
- edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
- arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta
- ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia
- sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta
Jokainen on mittaamattoman arvokas ihmisenä. Tällaisina ainutkertaisina persoonina haluamme Aurinkolahden peruskoulussa nähdä kaikki oppilaat, opettajat, koulun koko henkilökunnan, lasten vanhemmat ja kaikki yhteistyötahot. Tahdomme kunnioittaa jokaisen kouluyhteisön jäsenen työtä niin, että kukin voi tehdä työtään häiriöttä. Ahkera työnteko palkitsee tekijänsä runsaalla ilolla. Ponnistelu ja työn tulokset antavat tyytyväisen mielen ja itseluottamus kasvaa.
Jokainen tarvitsee juuret kasvaakseen. Meidän juuremme ovat Suomen maaperässä ja suomalaisessa kulttuurissa. Luonnon suojeleminen ja kestävä kehitys tulevat osaksi jokapäiväistä toimintaa, kun vältämme turhaa kulutusta ja huolehdimme lähiympäristöstä. Opimme tieteitä, taiteita ja historiaa tarkastellessamme tuntemaan kansamme erityispiirteitä. Kun opimme tuntemaan omat juuremme, olemme myös valmiit kohtaamaan ihmisiä, jotka tulevat toisenlaisista kulttuureista, kunnioittamaan heitä ja olemaan suvaitsevaisia asioissa, jotka ovat erilaisia kuin ne, mihin me olemme tottuneet.
Aurinkolahden peruskoulussa katsotaan myös rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Hyödynnämme uusimman teknologian mahdollisuuksia opetuksessa. Suhtaudumme uteliaina ja avoimin mielin uusiin haasteisiin, joita maailma ja elämä tuo eteemme.
1.2 Visio
Koulun visiona on kehittyä yhtenäiset toimintakäytännöt omaavaksi yhtenäiseksi peruskouluksi, jossa on erityisosaamista teknologiakasvatuksessa, tieto- ja viestintätekniikan pedagogisessa hyödyntämisessä sekä ajattelun taitojen opetuksessa niin, että koululla on vaikuttavuutta valtakunnallisesti ja ehkä myös kansainvälisesti. Koulu on verkottunut alan asiantuntijoiden kanssa ja toimii yliopiston kenttäharjoittelukouluna. Opettajakunta on ammattitaitoista ja kehittämiseen suuntautunutta. Osaamisen jakaminen koulun sisällä on vakiintunut toimintakäytäntö, ja jokaisen opettajan ammattitaito kehittyy jatkuvasti.
1.3 Koulun toiminta-ajatus
Aurinkolahden peruskoulu on hyvän yleissivistyksen ja teknologiavalmiudet antava yhtenäinen peruskoulu, joka painottaa oppilaan ajatteluntaitoja, sekä tämän päivän yhteiskunnassa tarvittavia teknologian käyttö- ja soveltamistaitoja. Tärkeää on oppimisen ilo turvallisessa opiskeluympäristössä kasvaen toisten ihmisten kunnioittamiseen
1.4 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet
Aurinkolahden peruskoulussa oppimiselle ja kasvatukselle asetetaan tavoitteeksi, että
- oppilasta ohjataan kunnioittamaan kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina.
- oppilasta ohjataan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi toimimaan demokraattisesti.
- oppilas oppii näkemään monikulttuurisuuden rikkautena.
- oppilas asennoituu myönteisesti koko eliniän kestävään uusien taitojen oppimiseen.
- oppilas saavuttaa hyvän yleissivistyksen.
- oppilas tuntee monipuolisesti teknologiaa.
- jokainen oppilas hallitsee tieto- ja viestintätekniikkaa.
- oppilas opettelee systemaattisesti ajatteluntaitoja.
- oppilaalle tarjotaan valmiudet kehittää oppimistaitojaan.
- oppilas saa mahdollisuuden kehittää monipuolisesti kädentaitojaan.
2.1 Oppimiskäsitys
Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.
Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus.
Aurinkolahden peruskoulussa käsityksemme oppimisesta pohjautuu neurokognitiiviseen oppimiskäsitykseen (Liite 1). Sen mukaan oppimisvalmiuksia voidaan harjoittaa, ajattelun taitoja ja tekniikoita opettaa ja puutteita tiedonkäsittelytaidoissa korjata. Oppilaalla on omat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa, joiden varaan hän rakentaa uutta tietoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaisi itseensä luottava, itsenäisesti ajatteleva ja sosiaalisesti taitava nuori, joka suhtautuu oppimiseensa myönteisesti ja realistisesti.
2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri
Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.
Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti.
Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.
Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.
Koulun kaiken toiminnan perustana on ajattelun taidot ja niiden systemaattinen harjoittaminen, myös muissa tilanteissa kuin oppitunneilla. Tähän pyritään mm. harjoittelemalla itsesäätelyä ja itsehillintää esiopetuksessa ja ensimmäisten kouluvuosien aikana (Bright Start). Kolmannesta luokasta lähtien painotetaan yhä enemmän oppilaan vastuuta omasta käytöksestään. Oppilaita ohjataan miettimään oman toiminnan syitä ja seurauksia sekä huomioimaan sekä ympäristö että toiset ihmiset. Ajattelun taitojen yhtenä olennaisena tavoitteena on oppilaiden itseohjautuvuus.
Järjestyssäännöt on laadittu yhdessä oppilaiden kanssa huomioiden eri ikäkausille sopiva määrä vastuuta ja velvollisuuksia.
Yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan vapaudet, vastuut ja velvollisuudet kasvavat yläluokille siirryttäessä. Koulun säännöt ovat oppilaiden tiedossa. Niistä keskustelemalla opitaan kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Koulussa on laadittu kiusaamisen ehkäisemisstrategia, joka on myös annettu huoltajien tietoon. Kiusaamistapauksien selvittämisessä noudatetaan tiettyä askellusta ja kaikilta odotetaan tämän säännöstön noudattamista. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä antaa tukea tilanteiden ratkaisemiseksi ja pyrkii myös puuttumaan akuutisti tilanteisiin.
Opiskeluympäristön varustus tukee oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Ympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntää tekniikkaa mm. tietokoneiden, tietoverkkojen ja videoneuvottelujen myötä. Kummassakin koulurakennuksessa on kirjasto, jonne pyritään saamaan runsaasti oppilaiden ikäkauteen soveltuvia kirjoja ja lehtiä sähköisten tietolähteiden lisäksi.
Opetuksessa hyödynnetään koulun sijaintia meren ja luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Etenkin tutkivan oppimisen luontoon liittyvissä projekteissa tehdään retkiä meren rannalle ja luonnonsuojelualueille. Metron, kauppakeskuksen, kirjaston ja puistojen läheisyys hyödynnetään opiskelussa erityisesti teknologiakasvatukseen liittyen.
Opiskelu- ja työympäristössä huomioidaan erityisesti oppilaiden turvallisuus. Koulun ilmapiiri luodaan viihtyisäksi ja myönteiseksi. Ajattelun taitojen perusajatuksena on myönteisen asenteen herättäminen oppimista kohtaan ja sen jatkuminen elinikäisenä oppimisena.
Oppilaita ohjataan avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutukseen niin toistensa kuin opettajienkin kanssa. Tähän pyritään niin, että vaikeat tilanteet selvitetään loppuun asti (Kiusaamisen ehkäisemisstrategia).
Systemaattisella ajattelun taitojen harjoittamisella huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimisstrategiat, ja niitä voidaan hyödyntää sosiaalisissa oppimistilanteissa. Lisäksi koulun erityisopetusjärjestelyin varmistetaan oppilaiden tavoitteiden mukainen opiskelu. (Katso 5.2. Erityisopetus ja 6.1. Oppilashuolto.)
Oppilaiden sitoutumista edistetään oppilaiden lukuvuoden toimintaan liittyvillä tapahtumilla, jotka tarkennetaan toimintasuunnitelmassa (Katso 2.4. Oppilaiden osallisuus.)
Tavoitteena on ottaa haltuun sähköinen oppimisympäristö (Fronter) avoimen vuorovaikutuksen tukemiseksi sekä henkilökunnan ja oppilaiden välille.
Koulussa järjestetään päivänavauksia luokissa sekä yhteisesti koko koululle. Näiden tavoitteena on koulun yhteishengen luominen, tiedottaminen, kasvattaminen koulun arvopohjan mukaisesti sekä ajankohtaisten asioiden käsittely. Tilaisuuksissa esiintyvät sekä opettajat, oppilaat että koulun muu henkilökunta. Vierailijoita käy erityisesti seurakunnasta. Mikäli ohjelma on uskonnollista, järjestetään samanaikaisesti vaihtoehto-ohjelmaa.
2.3 Työtavat
Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.
Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen.
Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa.
Aurinkolahden peruskoulussa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä mm. itsenäistä työskentelyä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallisuutta, tutkivaa oppimista ja projektitöitä. Ajattelun taitoja kehitetään systemaattisesti etenevien ohjelmien avulla, esi- ja alkuopetuksessa Bright Start, luokilla 3 – 9 Instrumental Enrichment sekä Tutkiva oppiminen. Asteittain vaikeutuvien instrumenttien avulla oppilailla on mahdollisuus opetella erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja. Instrumenteissa ja niiden käytössä on otettu huomioon oppilaan ikäkausi ja kehitykselliset erot. (Kts 3.3. Koulun painotukset)
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti hyödyksi aina, kun se on opiskelun kannalta tarkoituksenmukaista. Oppilaita ohjataan kriittisyyteen teknologian käytössä. Tiedonhankintaan, tulkintaan ja päättelykykyyn tähtääviä työmuotoja hyödynnetään erityisesti verkkopohjaisissa oppimisympäristöissä. Tutkivan oppimisen projekteja yli oppiainerajojen tehdään ylemmillä luokka-asteilla myös verkko-oppimisympäristössä silloin, kun se tutkittavan asian luonteeseen sopii. (Katso Oppiainekohtaiset osuudet.)
Koulussa järjestetään opintoretkiä ja – käyntejä mahdollisuuksien mukaan, kun se on opiskelun kannalta tarkoituksenmukaista. Lähtökohtana niille on koulun omat painoalueet. Leirikouluja voidaan järjestää, mikäli opettaja arvio sen olevan opiskelulle tarkoituksenmukaista.
2.4 Oppilaiden osallisuus
Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.
Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kykyä tehdä aloitteita ja ottaa kantaa koulun toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Oppilaiden tarkkojen havaintojen pohjalta luodaan toimintoja, jotka tukevat koulun kehittämistä oppilaiden näkökulmasta.
Koulun eri toiminta-alueiden kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden osallisuus. Järjestyssäännöt laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa. Aika ajoin päivitettävien strategioiden sisältöön huomioidaan oppilaiden näkökulma ja osallistutetaan heidät mukaan prosessiin silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja koulun toimintaan sitouttavaa. Näitä strategioita ovat mm. koulun turvallisuuskansio, tietostrategia, kiusaamisstrategia yms.
Kiusaamisstrategia käydään säännöllisesti lävitse yhdessä oppilaiden kanssa, jotta jokaiselle oppilaalle muodostuu selkeä kuva, miten jokainen voi osaltaan puuttua kiusaamiseen. Kiusaamiskyselyllä kartoitetaan oppilaiden havaintoja ja kokemuksia kiusaamisesta ja toimitaan laaditun toimintastrategian mukaan.
Verkkopohjainen oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden kaikille oppilaille tasavertaisesti tuoda omia havaintoja esille, keskusteluttaa niitä ja tehdä niistä aloitteita oppilaskunnalle. Oppilaskunta käsittelee ja vie eteenpäin valitsemansa oppilaiden aloitteet.
Toimintasuunnitelmassa tarkennetaan vuosittain yhteisiä toimintoja oppilaiden osallisuuden lisäämiseksi.
Koulussa toimii oppilaskunta, jossa on 3.-9. luokkalaisia oppilaita. Oppilaskunta valitaan niin, että joka syksy jokainen luokka valitsee luokkansa edustajan ja hänelle varajäsenen oppilaskunnan hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Oppilaskunnan toiminnasta vastaavat yläluokkien oppilaat. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja täytettyään 15 vuotta osallistuvat myös koulun johtokunnan kokouksiin, joissa heillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Oppilaskunnan ohjaajina toimivat jotkut koulun opettajista. Oppilaskunnan hallitus määrittelee toiminnalleen lukuvuoden tavoitteet ja toiminnan sisällön. Oppilaskunnasta esille nousseet aloitteet käsitellään opettajankokouksissa tai ne käsittelee rehtori riippuen asian luonteesta.
Koulussa on alkanut tukioppilastoiminta, jota kehitellään tukemaan erityisesti oppilaita eri nivelvaiheissa. Alaluokilla on myös kummiluokkia. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä eri-ikäisten oppilaiden kanssa ja vahvistaa koulumme yhteisöllisyyttä. Myös kummiluokan toiminta korostuu eri nivelvaiheissa, joissa järjestetään tutustumispäiviä seuraavaan niveleen siirryttäessä.
3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt
3.1 Tuntijako
Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.
Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta.
Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:
vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia
Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä.
Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa.
Aurinkolahden peruskoulussa toimii esiopetus koulun yhteydessä. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä yhteensä 20 tuntia viikossa. Esiopetus on eheytettyä opetusta. Lasten päivähoidosta vastaa Auringonpilkun päiväkoti.
Oppilaiden tuntimäärät: 1. ja 2. lk. 20 viikkotuntia
3. ja 4. lk. 24 viikkotuntia
5. ja 6. lk. 26viikkotuntia
A2-kielen tunnit lisätään oppilaiden tuntimäärään. Luokilla 1.-6. noudatetaan kaikilla oppilailla samaa tuntijakoa.
Äidinkieleen, matematiikkaan, ympäristöoppiin, fysiikka/kemiaan, käsitöihin ja kuvataiteeseen on lisätty tunteja yli valtakunnallisten minituntien.
|
Luokkien 1 – 6 tuntijako |
|
|
|
|
|
|
|
|
VUOSILUOKAT |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
Yht. |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus (Au) |
7 |
7 |
5 |
6 |
4 |
5 |
34 |
|
A-kieli (Au) |
|
|
2 |
2 |
2 |
2 |
8 |
|
Matematiikka (Au) |
4 |
4 |
5 |
5 |
5 |
4 |
27 |
|
Ympäristö- ja luonnontieto (Au) |
2 |
2 |
3 |
3 |
|
|
10 |
|
Biologia ja maantieto (Au) |
2 |
2 |
3 |
3 |
|
|
10 |
|
Fysiikka ja kemia (Au) |
|
|
|
|
2 |
1 |
3 |
|
Terveystieto (Au) |
|
|
|
|
1,5 |
1,5 |
3 |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto (Au) |
1 |
1 |
2 |
1 |
1 |
2 |
8 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi (Au) |
|
|
|
|
2 |
1 |
3 |
|
Musiikki (Au) |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
6 |
|
Kuvataide (Au) |
2 |
1 |
2 |
2 |
3 |
3 |
13 |
|
Käsityö (Au) |
1 |
2 |
2 |
2 |
2 |
3 |
12 |
|
Liikunta (Au) |
2 |
2 |
2 |
2 |
2 |
2 |
12 |
|
Valinnaiset aineet (Au) |
|
|
0 |
0 |
0,5 |
0,5 |
1 |
|
Vapaaehtoinen A-kieli (Au) |
|
|
0 |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Oppilaan tuntimäärät Aurinkolahdessa |
20 |
20 |
24 |
24 |
26 |
26 |
156 |
Koulumme luokilla 7-9 noudatetaan linjajakoa. Koulussamme on tiedeluokat, kädentaitojen luokat ja teknologiakasvatukseen painottuva luokka, johon oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella.
|
Kädentaitojen linjan tuntijako |
|
|
|
|
|
VUOSILUOKAT |
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
3 |
4 |
3 |
10 |
|
A-kieli |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
B-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Matematiikka |
3 |
3 |
4 |
10 |
|
Biologia ja maantieto |
2 |
2 |
3 |
7 |
|
Fysiikka ja kemia |
2 |
2 |
3 |
7 |
|
Terveystieto |
0,5 |
1,5 |
1 |
3 |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi |
2 |
3 |
2 |
7 |
|
Musiikki |
1 |
0 |
0 |
1 |
|
Kuvataide |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Käsityö |
3 |
2 |
1 |
6 |
|
Liikunta |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Kotitalous |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Oppilaanohjaus |
0,5 |
0,5 |
1 |
2 |
|
Valinnaiset aineet |
|
4 |
4 |
8 |
|
Oppilaan tuntimäärät Aurinkolahdessa |
30 |
30 |
30 |
90 |
|
Vapaaehtoinen A-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
X) A2-kieli lasketaan 8. ja 9. luokalla valinnaiseksi kieleksi
Pakollisiin tunteihin on lisätty käsityöhön, äidinkieleen ja kuvataiteeseen tunteja yli valtakunnallisen minimin. Ryhmästä kotitalous, saksa, kuvataide, tekninen työ, tekstiilityö, musiikki ja tietotekniikka valitaan 8.lla ja 9:llä luokalla 4. tuntia.
|
Tiedelinjan tuntijako |
|
|
|
|
|
VUOSILUOKAT |
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
3 |
3 |
3 |
9 |
|
A-kieli |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
B-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Matematiikka |
3 |
4 |
4 |
11 |
|
Biologia ja maantieto |
2 |
2 |
3 |
7 |
|
Fysiikka ja kemia |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
Terveystieto |
0,5 |
1,5 |
1 |
3 |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi |
2 |
3 |
2 |
7 |
|
Musiikki |
1 |
0 |
0 |
1 |
|
Kuvataide |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Käsityö |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Liikunta |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Kotitalous |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Oppilaanohjaus |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
Tietotekniikka pakollinen valinta |
|
2 |
2 |
4 |
|
Valinnaiset aineet |
0 |
3 |
3 |
6 |
|
Oppilaan tuntimäärät Aurinkolahdessa |
30 |
30 |
30 |
90 |
|
Vapaaehtoinen A-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
Tiedelinjalla pakollisiin tunteihin on lisätty matematiikkaan, fysiikkaan ja kuvataiteeseen on lisätty tunteja yli valtakunnallisen minimin. Lisäksi kaikki valitsevat tietotekniikan, jota on yhteensä 4 kurssia. Ryhmästä kotitalous, saksa, kuvataide, tekninen työ, tekstiilityö ja musiikki valitaan 8.lla ja 9:llä luokalla 3 tuntia.
|
Teknologialuokan tuntijako |
|
|
|
|
|
VUOSILUOKAT |
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
3 |
3 |
3 |
9 |
|
A-kieli |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
B-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Matematiikka |
3 |
3 |
4 |
10 |
|
Biologia ja maantieto |
2 |
2 |
3 |
7 |
|
Fysiikka ja kemia |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
Terveystieto |
0,5 |
1,5 |
1 |
3 |
|
Uskonto/Elämänkatsomustieto |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi |
2 |
3 |
2 |
7 |
|
Musiikki |
1 |
0 |
0 |
1 |
|
Kuvataide |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Käsityö |
3 |
2 |
2 |
7 |
|
Liikunta |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
Kotitalous |
3 |
0 |
0 |
3 |
|
Oppilaanohjaus |
0,5 |
0,5 |
1 |
2 |
|
Tietotekniikka |
1 |
2 |
1 |
4 |
|
Valinnaiset aineet |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
Oppilaan tuntimäärät Aurinkolahdessa |
30 |
30 |
30 |
90 |
|
Vapaaehtoinen A-kieli |
2 |
2 |
2 |
6 |
X) A2-kieli lasketaan 8. ja 9. luokalla valinnaiseksi kieleksi
Teknologialuokalle oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella. Pakollisiin tunteihin on lisätty käsityöhön, kuvataiteeseen ja fysiikkaan tunteja yli valtakunnallisen minimin. Lisäksi kaikilla on tietotekniikkaa. Muita valinnaisaineita ei ole.
Yläluokilla tehdään tutkivan oppimisen projekteja. Projektit muodostetaan joko oppiaineita integroimalla tai yksittäisen oppiaineen sisältöön liittyvinä. Esimerkkejä: kemia, kuvataide ja käsityö: kasvivärjäys, paperin valmistus tai käsityö, historia: vanhoja käsityötaitoja tai fysiikka, kotitalous, tekninen työ: energia ja kodin askareet tai energia ja asuminen tai kemia, maantieto: säähavainnot, sadeanalyysi.
Yläluokilla kädentaito- ja tiedelinjalla (taito- ja taideaineiden) välystunti on sijoitettu vuosiluokalle 7 kuvataiteeseen ja käsityöhön, jolloin voidaan toteuttaa kuvataiteen ja käsityön yhteinen projekti. Tämä tarkennetaan vuosittain työsuunnitelmassa ja se liittyy vuosittaisiin aihekokonaisuuksiin. Teknologialuokalla välystunti voi olla myös vuosiluokilla 8 ja 9.
Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.
Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.
Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:
1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia
3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia
7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia
Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004.
Luokat 3. – 6.
Aurinkolahden peruskoulussa opetetaan A-kielenä englantia ja vapaaehtoisena A-kielenä saksaa. Kolmannelta alkavassa A- kielessä ja 4. luokalla alkavassa A-kielessä on samat perustavoitteet.
Englannin kielen opiskelussa pyritään siihen, että oppilas saavuttaa riittävät perustaidot ja perustaitojen lisäksi kyvyn selvitä tieto- ja viestintätekniikan vaatimasta terminologiasta ja valmiuden tehdä yhteistyötä ulkomaisten ystävyyskoulujen kanssa sekä kirjallisesti että suullisesti. Ensimmäistä A-kieltä opetetaan kolmannelta luokalta alkaen kaksi vuosiviikkotuntia, yhteensä 8 vuosiviikkotuntia.
Vapaaehtoista A-kieltä opiskellaan neljänneltä luokalta alkaen kaksi vuosiviikkotuntia, yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Aloitusryhmän koko on 12 oppilasta.
Luokat 7. – 9.
Koulun yläluokilla jatkuu A-kielen opiskelu. Valinnaisena A-kielenä voidaan jatkaa saksaa. Toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa viimeistään seitsemännellä luokalla. Koulussamme voi opiskella ruotsia joko A-kielenä tai B-kielenä.
Valinnainen B-kieli on saksa. Alkavan ryhmän minimikoko on 12 oppilasta.
Koulun painoalueet ovat ajattelun taidot, teknologiakasvatus sekä tieto- ja viestintätekniikka. Koulun painoalueet toteutuvat opetuksessa niin, että oppilas saa yhdeksänvuotisen peruskoulunsa aikana tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka on määritelty koulun toiminta-ajatuksessa.
Myös koulun muut toiminnot pohjautuvat pitkälti ajattelun taitojen periaatteisiin.
3.3.1 Ajattelun taidot
Mistä kysymys?
Ajattelun taidot liittyy myös kappaleeseen koulun oppimiskäsitys. Yleisiä ajattelun taitoja ovat tiedon vastaanottamiseen, prosessointiin ja tiedon tuottamiseen liittyvät kognitiiviset toiminnot
(Katso Kaija Matilaisen kuvio liitteessä 1 Aurinkolahden peruskoulun oppimiskäsitys)
Ajattelun taitoja opetuksessa on määritellyt mm. Feuerstein.
Oppimisen hallintaan liittyvät osaamiset ovat mm
- opitun muistaminen ja soveltaminen sekä luetun ymmärtäminen
- päättelemiseen liittyvät taidot uuden tiedon muodostamiseksi
- oppimisen hallinta aikaan ja paikkaan sijoittuvina oppimis-operaatioina
- oman toiminnan todellinen säätely haasteellisissa tehtävissä kognition ja emootion vuorotteluna
(Jarkko Hautamäki , Oppimaan oppiminen)
Koulussamme ajattelun taitoihin katsotaan kuuluvaksi 1. yleiset ajattelun taidot ja lisäksi 2. opiskelun taidot, jolloin tavoitteena on, että oppilas tulee tietoiseksi omasta oppimisprosessistaan ja sitä kautta oman oppimisen ohjaaminen on mahdollista. Opiskelun taitojen osuus ja myös niiden arviointi ja itsearviointi kasvaa koko ajan yläluokkien aikana.
Yleiset ajattelun taidot
Itsesäätelyn taito ja tarkkojen havaintojen teko
Ajattelun taitojen pohjana on itsesäätelyn taito eli taito osata toimia ja käyttäytyä tilanteen edellyttämällä tavalla, jolloin luodaan mahdollisuus tarkkojen havaintojen teolle. Näillä luodaan pohja oppimiselle ja pitkäjänteiselle ajattelun – ja opiskeluntaitojen kehittymiselle.
Ajattelun taidot jaotellaan seuraaviin ryhmiin
Induktiivinen ajattelu
- taito järjestellä aineistoa
- taito vertailla aineistoa
- taito luokitella aineistoa
- taito suunnitella toimintaa
- taito määritellä ongelma
- taito tehdä päätelmiä
- taito laatia tilanteeseen sopiva sääntö
- taito käyttää tilanteeseen sopivaa sääntöä
- taito löytää sopiva strategia
- taito käyttää tilanteeseen sopivaa strategiaa
Lisäksi tärkeää on:
- taito etsiä uusia sovelluskohteita säännölle
- taito verrata uutta tapausta sääntöön
- taito arvioida sääntöä
- taito luoda käsitejärjestelmiä ja -hierarkioita
Analoginen ajattelu
- kuvalliset analogiat
- sanalliset analogiat
- vertaukset
- metaforat
- arvoitukset
- huumori
Analyysi-synteesi
- taito tehdä synteesejä: osista kokonaisuuksiin
- taito tehdä analyysejä : kokonaisuudesta osiin
Hypoteettinen ajattelu
- representatiivinen ajattelu
- jos-ajattelu
- taito tehdä oletuksia, asettaa kysymyksiä
Lisäksi tärkeää on taito käyttää mielikuvia ja mielikuvitusta ja oppilasta rohkaistaan luovuuteen ja omaan ajatteluun.
Opiskelun taidot
Opiskelun taidot määritellään seuraavasti. Oppilasta ohjataan niihin myös kaikkien oppiaineiden opiskelussa, ei ainoastaan oppilaanohjauksella.
- taito noudattaa ohjeita
- taito hyödyntää opittua ja koettua
- taito painaa mieleen, käyttää muistia
- taito tehdä tarkkoja ja selkeitä muistiinpanoja
- taito valita ja käyttää lähteitä mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti tilanteen vaatimalla tavalla (lähdekirjat ja Internet)
- taito laatia ja esittää kysymyksiä
- taito neuvoa
- taito esittää asiakokonaisuuksia
- taito väitellä
- taito ottaa vastaan palautetta
- taito arvioida tehtyä työtä
- taito aloittaa alusta
- taito käydä sisäistä keskustelua
- taito tehdä päätöksiä
- taito ottaa virheet ja epäonnistumiset luonnollisena osana oppimista
Mitä tavoitellaan?
Ajattelun taitojen harjoittelemisen tavoitteena on, että oppilaalle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana. Hänellä on taito ja halu sopeutua ja sitoutua tehtävään ja sen edellyttämään henkiseen työhön. Keinona on oppilaan kognitiivinen ja affektiivinen itsesäätely, mikä johtaa ajattelun hallintaan. Oppilas on valmis kohtaamaan uusia ongelmia ja hänellä on keinoja ratkaista niitä. Kouluaikana herää halu elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen.
Kognitiiviset oppimisohjelmat perustuvat neurokognitiiviselle oppimisnäkemykselle, jonka mukaan ajattelun osa-alueita voidaan harjoittaa sekä yhdessä että erikseen
Feuersteinin mukaan ajattelutaitojen periaatteiden tunnistamisesta on hyötyä kaikille. Lisäksi, jos oppimisessa on ongelmia, ongelmalliset alueet voidaan määritellä hyvin tarkasti ja vahvistaa niitä tarkasti suunnitelluilla harjoituksilla. IE-harjoituksia pyritään hyödyntämään kolmannelta luokalta lähtien jatkuen yhdeksänteen luokkaan oppilaiden tason ja vaatimuksien huomioiden. Myös erityisopetuksessa käytetään ajattelun taitoja tukevia harjoituksia.
Sisällöt
Bright Start
Bright Start on pienten lasten opetusohjelma, joka on suunniteltu kehittämään ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja niin, että heistä tulee hyviä oppijoita. Ohjelman avulla lapset huomaavat miten ja milloin sellainen käyttäytyminen kuin itsesäätely, tarkkaavaisuus, laskeminen, vertailu tai avaruudellisten viittausten käyttäminen voi olla tehokasta ongelman ratkaisemisessa.
Ohjelma koostuu seitsemästä osa-alueesta: itsesäätely, lukukäsitteet, vertailu, roolin ottaminen, luokittelu, sarja ja malli sekä kirjainmuoto –käsitteet. Ohjelman eri osa-alueita käydään läpi esi- ja alkuopetuksessa oppilaiden tarpeiden mukaan.
Instrumental Enrichment (IE) – oppimistaitojen harjoitusohjelma
Instrumental Enrichment -ohjelma on oppijan kognitiivisen prosessoinnin kehittämismenetelmä, jonka aineisto koostuu pääasiassa visuaalisesta aineistosta. IE –ohjelma keskittää oppijan tarkkaavuuden tiedon prosessoinnin olennaisiin tekijöihin opettamalla tarvittavat käsitteet, kehittämällä oppijan kognitiivisia operointitapoja ja tuottamalla suunnittelevaa, harkitsevaa ja oivaltavaa ajattelua. IE-ohjelma on 14 –osainen harjoitussarja, jonka eri osia kutsutaan instrumenteiksi.
Tutkiva oppiminen
Tutkiva oppiminen pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen tieteessä tai keksimisessä.
Tutkivan oppimisen taustalla ovat tutkijat Scardamalia ja Bereiter, joiden
mukaan jokainen yksilö muovaa itselleen ainutkertaisen oppimisstrategioiden ja asenteiden yhdistelmän.
Tutkivassa oppimisessa tärkeää on aidon ja oppijalle merkityksellisen tutkimusongelman kehittely ryhmän osana ja "oikealle" tutkijalle ominaisia työtapoja käyttäen.(vrt. Hakkarainen, Lonka,..)
Tutkivan oppimisen tavoitteita ovat:
- Sisällön oppiminen
- Ongelmaratkaisutaidot
- Tiedonhankintataidot
- Yhteistyötaidot
- Itseohjautuvan oppimisen taidot
- Oman oppimisen arvioinnin taidot
- Tieteellisen ajattelun ja päättelyn taidot
(Tarkemmin esim. teoksessa Hakkarainen, K., Lonka, K.
& Lipponen, L.
Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
ylittäminen. WSOY 1999)
Tutkivan oppimisen tavoitteet ovat loogisessa jatkumossa ajattelun taitojen tavoitteille. Näitä käytetään oppilaiden ikäkaudelle sopivasti sovellettuna.
Toteutus
Esi- ja alkuopetuksessa lähiympäristöä tutkitaan leikin avulla. Projektityötä harjoitellaan ja tehdään pieniä tutkimustehtäviä. Opitaan kyselemään ja etsimään ratkaisuja sekä arvioimaan omaa oppimista. Maailma on löytöretki. Uusien asioiden löytäminen antaa oppimiselämyksiä.
Oppilaita ohjataan yhteistoiminnalliseen ja tutkivaan oppimiseen sekä vähitellen ottamaan vastuu omasta työskentelystään ja oppimisestaan. Oppilaan tulee osata arvioida mitä he osaavat ja eivät osaa, mitä tietoa he tarvitsevat ongelman ratkaisemiseen ja miten he lähestyvät ongelmaa. Oppilas siis ottaa itseohjautuvan oppijan roolin suunnittelemalla, ohjaamalla ja arvioimalla toimintaansa, kun taas opettaja toimii asiantuntijan mallina ja ongelmanratkaisuprosessin ohjaajana.
Ajattelun taitoja harjoitellaan Aurinkolahden koulussa tiettyjen kognitiivisten harjoitteiden eli instrumenttien (Bright Start ja Instrumental Enrichment) avulla, jotka on sisällytetty tiettyihin oppiaineisiin. Ajattelun taitojen painotus näkyy myös oppiaineiden tuntijaossa. Tämän lisäksi kaikissa oppiaineissa opetustuokiot suunnitellaan niin, että ajattelun taitoja tulee harjoitetuksi oppiaineen tarjoaman sisäisen ajattelutavan ja logiikan mukaan. Monissa oppiaineissa voidaan käyttää ”Ongelman ratkaisun askeleita”, jotka sisältävät ajattelun taitojen keskeiset taidot. Opetusmenetelmänä on ohjaava opetus, joka takaa oppilaille ohjatun oppimiskokemuksen. Ajattelun taitojen harjoittaminen muodostaa koulussa jatkumon. Esi- ja alkuopetuksessa käytetään Bright Start –ohjelmaa, kolmannella luokalla aloitetaan Instrumental Enrichment –ohjelma ja yläluokilla tehdään tutkivan oppimisen projekteja.
IE instrumentit käydään luokilla 3 - 9 liitettynä tiettyjen oppiaineiden sisältöihin (esim. äidinkieli ja matematiikka)
Yläluokilla tehdään eri oppiaineissa tutkivan oppimisen menetelmällä oppimisprojekteja sekä vähintään yksi yli oppiainerajojen menevä tutkivan oppimisen projekti. Yli oppiainerajojen toteutettava projekti tarkennetaan vuosittain koulun työsuunnitelmassa ja se voi olla esim. johonkin vuoden painotuksena olevaan aihekokonaisuuteen liittyvä. Olennainen taito tutkivan oppimisen menetelmän oppimiselle on jo alaluokilla aloitettu yleisten ongelmanratkaisukeinojen oppiminen (ajattelun taidot).
Ohjaava opetustyyli ja ohjattu oppimiskokemus
Käsitteillä ohjaava opetus ja ohjattu oppimiskokemus Feuerstein tarkoittaa menettelyä, jossa oppijan oppimisympäristö ja sen elementtien käyttö on harkittu ja suunniteltu ja oppijan ajattelutoimintoja ohjaa aina osaavampi henkilö: koulussa yleensä opettaja, mutta kotona voi olla myös vanhempi sisarus tai vanhemmat. Olennaista oppimistapahtumassa on jatkuva vuorovaikutus niin, ettei oppilasta jätetä yksin tehtäviensä kanssa suoriutumaan. Aikuisen tehtävä on ohjata lapsen ajatteluprosessia sopivilla kysymyksillä. Ohjattu oppimiskokemus antaa yksilölle valmiudet kuinka oppia. Oppimistilanteen pääedellytykset ovat tarkoituksellisuus ja vuorovaikutus ja vastavuoroisuus.
Lisätietoa ajattelun taidoista (BS ja IE) sivuilta www.tiedonpuu.fi.
3.3.2 Teknologiakasvatus
Mistä kysymys?
Teknologiakasvatuksen avulla ohjataan lasta ja nuorta näkemään teknologia osana inhimillistä kulttuuria, eräänä ihmisten luovuuden ja kekseliäisyyden merkittävänä toteutumiskenttänä, joka liittyy monella tapaa muihin kulttuurin osa-alueisiin. Teknologiaan suhtaudutaan sekä luontevasti että kriittisesti.
Termi teknologia koostuu kahdesta kreikankielen sanasta: techne (taito) ja logos (tieto, ajattelu). Teknologia sisältää siis sekä taitoa että ajattelua ja tietoa. Teknologia ilmenee maailmassa, jonka ihmiset ovat luoneet vastaamaan tarpeitaan ja pyrkimyksiään.
Mitä tavoitellaan?
Teknologiakasvatuksella lasta ja nuorta ohjataan ymmärtämään ympäristöään teknistyvässä maailmassa. Hänen älyllistä uteliaisuuttaan ja omaa kokeilunhaluaan tuetaan monin tavoin. Opiskelussa valmistaudutaan elämään, jossa tekniikka on sekä arkinen työväline että kiehtova kehittelykohde.
Teknologiakasvatuksen tavoitteena on tarjota käytännöllisiä ja teoreettisia tietoja ja taitoja
- joiden avulla voi ymmärtää teknologisia keksintöjä ja järjestelmiä,
- jotka ovat hyödyllisiä jatko-opinnoissa ja työelämässä,
- joissa itseilmaisua, kokeilunhalua ja yhteistyötaitoja painottavien työtapojen kautta tuetaan oppilaan koko persoonallisuuden kasvua.
Työskentelyssä tavoitellaan myönteisiä oppimiskokemuksia ja luovuutta. Luovuudella tarkoitetaan tässä oppilaiden mahdollisuutta ideoida itse ja yhteistyössä toisten kanssa, kokeilla ja keksiä. Nuorta ohjataan havaitsemaan, kokeilemaan ja käyttämään oman elinympäristönsä teknologiaa.
Sisällöt ja toteutus
Teknologiakasvatus sisältyy kaikkiin oppiaineisiin siten kuin se on aineen kannalta mielekästä. Nuorten kanssa pohditaan yhdessä teknologian tuomia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja sekä teknologiaan liittyviä valintoja, myös kriittisesti. Nuoren tulee ymmärtää, että teknologia toimii ihmisten asettamilla ehdoilla, joihin on mahdollista vaikuttaa.
Perinteisiä keksintöjä, kuten kaukoputki, keramiikkauuni, mustavalkokuvien kehittäminen sekä erilaiset työkalut saksista ja neuloista vasaraan ja nauloihin, käytetään opiskelussa ja niiden rinnalla käytetään uusia työvälineitä kuten tietokoneet, tietokoneohjatut työstökoneet, ompelukoneet ja kangaspuut.
Luokilla 1 – 6 teknologiakasvatusta huomioidaan esimerkiksi käsityössä, kuvataiteessa, ympäristö- ja luonnontiedossa sekä fysiikassa ja kemiassa. Ympäristö- ja luonnontiedossa sekä fysiikassa teknologiakasvatus näkyy mm. rakentelusarjojen ja ohjelmoinnin yhdistelmänä, mikä tarjoaa leikinomaisen lähestymistavan tekniikkaan.
Luokilla 7 – 9 teknologiakasvatusta painotetaan niin kädentaitoluokilla ja tiedeluokilla kuin varsinaisella teknologialuokalla, jonne hakeudutaan soveltuvuuskokeen kautta. Teknologiakasvatusta sisältyy kaikkiin oppiaineisiin. Muita aineita painokkaammin se liittyy matematiikan, fysiikan, tietotekniikan sekä kuvataiteen, käsityön ja kotitalouden opiskeluun.
Luonnontieteet, matematiikka ja tietotekniikka tarjoavat sovelletun tieteen näkökulman teknologiakasvatukseen. Nuorta ohjataan havaitsemaan yhteyksiä luonnontiedon ja teknologian välillä. Teknologian sovelluksia pyritään selittämään tieteen avulla. Matematiikka ja tietotekniikka ovat teknologian yleiskäyttöisiä työkaluja. Matemaattinen ja algoritminen ajattelu antavat valmiuksia monenlaisiin ongelmanratkaisutilanteisiin.
Kuvataide ja käsityö tarjoavat käytäntöön suuntautuneen näkökulman teknologiakasvatukseen. Keskeisiä ovat käden taidot, soveltava taide ja muotoilu, joiden parissa tutustutaan mm. terminologiaan, materiaaleihin ja teknologioihin.
3.3.3 Tieto- ja viestintätekniikka
Mistä on kysymys?
Tieto- ja viestintätekniikka sisältää erilaisten
työvälineohjelmien, erityisesti tekstin- ja kuvankäsittelyn
sekä tietoverkkoihin liittyvien työvälineiden, käytön
opiskelua. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kaikessa
opiskelussa silloin kuin se on pedagogisesti mielekästä.
Mitä tavoitellaan ?
Tavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle tietoyhteiskunnan
edellyttämät ja jatko-opinnoissa tarvittavat monipuoliset
tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja viestinnän perustaidot.
Sisällöt ja toteutus
Oppilaalle annetaan mahdollisuus hyödyntää tietoteknologian
työvälineohjelmia ja laitteita mahdollisimman laajasti eri
oppiaineissa ja oppimistilanteissa. Koululla on hyvä välineistö
ja valmius tietotekniikka-avusteiseen opetukseen sekä yleensä
monimuotoisen tietoteknologian soveltamiseen opetuksessa ja oppimisessa.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tukee oppilaan
opetussuunnitelman ainekohtaisten tavoitteiden täyttymistä, sekä
ajattelutaitojen ja ongelmaratkaisutaitojen kehittymistä sekä ohjaa
oppilasta yhteisölliseen työskentelykulttuuriin. Tietotekniikka on
oleellisesti mukana tutkivassa oppimisessa.
Luokilla 1-6 tietotekniikkaa opiskellaan eri oppiaineiden yhteydessä.
Kaikilla 7.-luokkalaisilla on yksi yhteinen kurssi, jolla opiskellaan ja
varmennetaan tietokoneen käyttötaitoja. Tiede- ja teknologialuokilla
tietotekniikka on 8. ja 9. luokalla pakollinen oppiaine, jota opiskellaan kaksi
vuosiviikkotuntia, kädentaitoluokilla on mahdollista opiskella valinnaisen
tietotekniikan kursseilla. Koulussa on mahdollista suorittaa TIEKE:n
Tietokoneen Kansalaisen @-kortti tai A-ajokortti.
Koulussa on mahdollisuus käyttää myös videokonferenssilaitteita ja ilmaisutaitoon liittyvissä esityksissä käytetään koulun uutta teatteriteknologiaa (valoja, ääniä).
Rehtori päättää oppilaaksi ottamisesta. Hän ilmoittaa päätöksestä kotiin 12.4.2006 mennessä.
Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet
Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu.
Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.
Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27§:n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella.
Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos:
oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua
koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias.
Ulkokuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.
Auringonpilkun esiopetuksessa aloittaneet oppilaat ovat oikeutettuja jatkamaan opiskelua Aurinkolahden peruskoulun 1. luokalla.
Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet
Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.
Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita
- Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa.
- Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun.
Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet
Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä:
Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Aurinkolahden peruskoulussa
Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa.
Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto
Koulumatkaan liittyvät tekijät
Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa
- Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului.
- Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998–1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi.
- Jos lukuvuonna 1998–1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle.
Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös
Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla.
Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella.
Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti
1. Oman suurpiirin valmistava luokka
2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa.
Starttiluokan oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Oppilas otetaan starttiluokalle huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti
1. Oppilas otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle.
2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa.
3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset
Aurinkolahden peruskoulussa voi aloittaa opiskelunsa jo esiopetusryhmässä. Maksuttomasta esiopetuksesta vastaa opetustoimi ja päivähoitojärjestelyistä vastaa sosiaalitoimi. Tavoitteena on luoda oppilaalle yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta peruskoulun viimeiseen luokkaan asti. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle annetaan mahdollisuuksien mukaan turvallisuutta lisääviä rakenteita, jotka ovat pitkälti sama fyysinen ympäristö ja tutut aikuiset, joilla on yhtenäiset kasvatusperiaatteet. Opetuksen sisällöt muodostavat yhtenäisen jatkumon, jossa huolehditaan erityisesti nivel- ja taitekohdista. Tällä rakenteella pyritään ehkäisemään syrjäytyminen.
Koulussamme on luokkamuotoista erityisopetusta 1-9 luokan oppilaille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Luokat toimivat yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan, jota tarkennetaan oppilaan HOJKS:lla. Luokkamuotoisen erityisopetuksen tavoitteista tarkemmin, katso 5.2.3
Aurinkolahden peruskoulun sisäistä yhteistyötä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan luokka-astekohtaisina projekteina, koulun yhteisinä teemapäivinä tai –viikkoina sekä juhlien valmisteluissa ja järjestämisessä. Yhtenäinen Aurinkolahden peruskoulu –ajatuksella on rakentava merkitys lapsen persoonaan ja myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.
Koulussamme opetusta järjestetään luokilla 3-9 jaksojärjestelmän mukaisesti. Jaksoja on lukuvuodessa yhteensä neljä. Yläluokilla voi tiettyjen oppiaineiden sisältöjen opiskelu painottua jossakin jaksossa.
Aurinkolahden peruskoulussa on kaksi linjaa ja yksi soveltuvuuskoeluokka luokilla 7-9:
- kädentaitolinja ja
- tiedelinja sekä
- teknologialuokka.
Kaikilla luokilla tavoitellaan lujaa itseluottamusta ja yhteistyökykyä sekä hyviä valmiuksia jatko-opinnoille lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaat valitsevat linjan oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa perusteella. Jos on tarpeen, oppilasta autetaan opinto-ohjauksella tekemään itselleen sopiva valinta.
Koulumme kädentaitolinja on tarkoitettu tekemällä oppimisesta kiinnostuneille oppilaille. Luokalla annetaan mahdollisuus kehittää rinnan ajattelun ja käden taitoja. Tavoitteena on laaja yleissivistys ja hyvät kädentaidot. Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia materiaaleja, työtapoja sekä suunnitteluprosessia ideasta tuotteeksi. Linjan tuntijaossa on painotettu äidinkieltä ja käden taitoja.
Koulumme tiedelinja on tarkoitettu tutkimuksesta ja ongelmanratkaisusta kiinnostuneille oppilaille. Opastamme oppilasta tieteellisen ajattelun ja työtapojen ymmärtämiseen. Keskeisiä ovat eri tieteenalojen ongelmat. Linjan tuntijaossa on painotettu matematiikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa.
Koulumme teknologialuokalle pyritään soveltuvuuskokeen kautta. Luokan opetuksessa pyritään kehittämään ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Keskeisiä ovat luonnonilmiöt ja teknologian sovellukset, joita käsitellään poikkitieteellisessä hengessä oppiainerajojen yli. Luokan tuntijaossa on painotettu käsityötä, kuvataidetta, fysiikkaa ja tietotekniikkaa.
4.1 Ohjaustoiminta
Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan.
Oppilas tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.
Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille.
Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline.
Oppilaanohjaus alkuopetuksessa ja luokilla 3 – 6 liittyy opiskeluun yleensä. Opettaja tukee oppilaan opiskelutaitoja neuvomalla ja ohjaamalla oppilasta omaksumaan hyviä työskentelytaitoja. Tätä tukee myös arviointi ja yhteistyö vanhempien kanssa.
Yläluokilla oppilaanohjauksella tuetaan ammatillisen kiinnostuksen heräämistä, oman identiteetin syntymistä ja elämänhallintataitoja. Eri vuorovaikutustilanteissa rohkaistaan ja kannustetaan oppilasta löytämään oma visio tulevasta ammatillisesta suuntautumisesta. Tämän tueksi annetaan tarpeellisia tietoja ja peilataan niitä oppilaan mahdollisuuksiin.
Oppilaanohjaus toimii yhteistyössä sekä koulun sisällä että koulun ulkopuolella. Kaikki kouluyhteisön jäsenet toimivat oppilaan ohjaajina vaikuttamalla siihen oppimisympäristöön, jossa opiskellaan. Jokaisessa opetus- ja oppimistilanteessa oppilas peilaa itseään vuorovaikutussuhteessa toisiin oppilaisiin ja opettajaansa.
Yhteistyö koulun sisällä (opettajat, erityisopettajat, luokanvalvojat, oppilashuolto, erityisesti opinto-ohjaaja) mahdollistaa yhteisen, suunnitelmallisen ja tarkoituksenmukaisen oppilaan ohjaamisen koulutilanteissa. Erityisen tärkeää tämä on erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Oppilashuollon näkökulma, yhteistyö oppilashuollon kanssa sekä eri toimijoiden roolit oppilaan ohjauksessa tulevat esille kaaviossa oppilasasian eteneminen. Luokanopettajan ja luokanvalvojan rooli on kerrottu kappaleessa oppilashuolto. Yhteisneuvottelut oppilaan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä järjestetään yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa.
Koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat mm. eri hallintokuntien edustajat (työvoimaviranomaiset, erityisesti ammatinvalinnanpsykologi, sosiaali- ja nuorisotoimi), työelämä ja sen eri tahot, sekä toisen asteen koulutuksen edustajat. Esi- ja alkuopetuksesta alkanut hyvä yhteistyö vanhempien kanssa jatkuu peruskoulun loppuun asti. Tämä antaa vahvan tuen oppilaan koulunkäynnille ja siten myös tukee oppilaanohjausta yleensä.
4.2 Opinto-ohjaus
Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.
Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. Oppilasta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja.
Luokka 7
Tavoitteena on edistää oppilaiden ryhmäytymistä, yhteenkuuluvuuden ja oman paikan löytymistä luokassa että kouluyhteisössä sekä kehittää opiskelutaitoja ja kykyä oman opiskelun suunnitteluun ja seurantaan. Luokanvalvoja ja aineenopettajat vastaavat näiden tavoitteiden toteutumisesta yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmäyttämistoiminnan järjestämisessä voidaan toimia yhteistyössä sosiaali- ja/ tai nuorisotoimen kanssa.
Ensimmäisen jakson aikana on kaksi viikkotuntia tietotekniikan perustaitojen opetusta. Sisältöinä ovat tekstinkäsittely, 10-sormijärjestelmä, kuvankäsittelyohjelma ja tiedon haku internetistä.
Oppilaille ja vanhemmille järjestetään valinnaisaineisiin liittyviä informaatiotilaisuuksia. Oppilailla on mahdollisuus saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta valinnaisainevalintojensa tueksi.
Luokat 8 ja 9
Opinto-ohjaus 8. ja 9. luokalla muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka tavoitteina on, että oppilas
- kehittää edelleen opiskelutaitojaan.
- tehostaa opiskeluaan, oppimistaan ja elämänhallintaansa
- kehittää itsetuntemustaan
- muodostaa itselleen kokonaiskuvan Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista.
- tutustuu työelämään ja ammatteihin
- orientoituu omiin ammatillisiin ja uravaihtoehtoihin sekä laatii oman jatko-opintosuunnitelman.
Koska kullakin oppilaalla on yksilöllinen tilanne ja kehitysvaihe, myös näiden tavoitteiden saavuttamisen aikataulu ja järjestys vaihtelee yksilöllisesti.
Oppitunteja on 8. luokalla kahdessa jaksossa ja 9. luokalla jokaisella neljällä jaksolla yksi tunti viikossa. Oppilaat voivat korvata 9. luokan neljännen jakson oppitunnit osittain tai kokonaan osallistumalla opinto-ohjaajan kanssa sovittuihin vierailukäynteihin tai koululla järjestettyihin opinto-ohjaukseen liittyviin tilaisuuksiin.
Oppilaiden opiskeluohjelmaan kuuluu kaksi työelämään tutustumisjaksoa (TET): yhden viikon mittainen 8. luokan keväällä ja kahden viikon mittainen 9. luokan syksyllä. Koulun tasolla TET-jakso järjestetään yhteistyössä oppilaan muiden opettajien kanssa niin, että TET-jakso sopii saumattomasti oppilaan työjärjestykseen ja opintojen etenemiseen. Samalla periaatteella järjestetään myös työpaikkoihin sekä toisen asteen opiskelupaikkoihin tutustumiskäynnit.
Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan tarpeen mukaan esim. TET-paikan etsinnän ja yhteishaun yhteydessä. Henkilökohtainen ohjaus on välttämätöntä motivoitumattomille ja oppimisvaikeuksia kokeville sekä muutoin syrjäytymisuhan alaisille oppilaille.
Opinto-ohjaaja järjestää TET-jaksoon ja jatko-opintoihin liittyviä vanhempainiltoja joko yksin tai opettajien kanssa yhteistyössä.
4.3 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan.
Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.
Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman .
Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.
Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla.
Auringonpilkun esikoulun oppilaille laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma (leops) yhdessä vanhempien, lapsen ja opettajan kanssa. Suunnitelma sisältää lapsen henkilökohtaiset kasvun ja kehityksen tavoitteet, se laaditaan syksyllä ja siihen palataan keväällä. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla suoraan kouluun.
Oppimissuunnitelman laatiminen on osa oppilaan arjen huolenpitoa ja varhaista puuttumista. Se liittyy oppilaan opinnoissa edistymisen tukemiseen joko oppiaineen ja/tai oppilaan käyttäytymisen näkökulmasta.
Käytettävä oppimissuunnitelmalomake on opetusviraston yleinen lomake tai koulun oma lyhennetty versio.
Oppimissuunnitelma voidaan laatia milloin hyvänsä ja kenelle hyvänsä oppilaalle, kun katsotaan, että oppilas syystä tai toisesta tarvitsee tukea normaalissa koulunkäynnissään.
Oppimissuunnitelma laaditaan, jos
- oppilas on selvästi jäänyt jälkeen opinnoissaan (runsaat poissaolot)
- oppilaalla on oppimisvaikeuksia (sisällön oppimisen vaikeudet, erityiset oppimisvaikeudet, jolloin tarvitsee sisällöllistä eriyttämistä oppituntien aikana)
- oppilas tarvitsee erityistä valvontaa ja ohjausta omassa itsesäätelyn toiminnoissaan (käyttäytymisen oppisuunnitelma)
Opetusviraston yleistä oppimissuunnitelmalomaketta käytetään aina silloin, jos on arvattavissa, että oppimisen tukitoimenpiteet ovat pitkäaikaisia.
Oppimissuunnitelma tehdään aina, jos oppilas on osa-aikaisessa erityisopetuksessa vähintään yhden jakson ajan. Lyhyemmistä jaksoista riittää opettajan omat kirjalliset suunnitelmat.
Oppisuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, erityisopettajan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa ( kuraattori ja /tai opo) sekä vanhempien ja oppilaan kanssa.
Oppisuunnitelmassa määritellään
- suunnitelman tavoitteet, sisällöt, toteutusmenetelmät,
- toteutuksen vastuu- ja seurantahenkilöt (opettajat, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori)
- yhteistyötahot
- ja arviointi.
Oppisisältöihin liittyvien oppisuunnitelmien seuranta- ja arviointivastuu on aineenopettajalla/ luokanopettajalla. Erityisopettajan ja/tai opinto-ohjaajan osuus on opetuksen toteuttamisvaiheessa laaditun suunnitelman mukaan. Käyttäytymisen oppisuunnitelmassa seuraava taho voi olla myös koulukuraattori.
Oppisuunnitelmassa voi olla myös selkeitä kognitiivisiin taitoihin liittyviä tavoitteita, joita opiskellaan myös BS tai IE- harjoitteiden tai ajattelun taitojen harjaannuttamiseen liittyvien muiden harjoitteiden avulla (liittyy opsin yleisen osion kohtaan: ajattelun yleiset taidot).
Käyttäytymisen oppisuunnitelman tavoitteet laaditaan käyttäytymisen arvosanan kriteerien pohjalta. Nämä tavoitteet ovat samat, joita oppilas arvioi omassa itsearviointiosuudessaan (katso osa 8. Arviointi sekä käyttäytymisen arvosanan kriteerit) .
Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan omaan osuuteen tavoitteiden asettamisessa ja niihin sitoutumisessa.
Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen.
Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän.
5.1 Tukiopetus
Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen.
Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
Tukiopetus on osa arjen huolenpitoa. Tukiopetus on ensimmäinen ja ensisijainen tukimuoto oppilaan tukemiseksi oppimisvaikeuksia havaittaessa tai jos oppilas on poissaolojen vuoksi jäänyt jälkeen opinnoissaan. Luokanopettaja/aineenopettaja on vastuussa oppilaan edistymisen seuraamisesta ja pystyy nopeasti puuttumaan oppimisen ongelmiin tukiopetusta antamalla. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. (Katso liite 2 Malli oppilasasian etenemisestä.)
Koulun tukiopetukseen käytettävissä oleva resurssi jaetaan eniten tarvitseville oppilaille mahdollisimman tasapuolisesti.
Tukiopetuksen tavoitteet liittyvät selkeästi tietyn oppiaineen sisältöihin. Tavoitteena on tukea oppilasta saavuttamaan tietyn oppiaineen jaksokohtaiset tavoitteet tai tavoitteet, jotka on sovittu oppilaan henkilökohtaisessa oppisuunnitelmassa.
Tukiopetuksen muotoja ovat koulun oppituntien ulkopuolella annettava pienryhmä- tai yksilöopetus.
Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen.
Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.
Oppilaan kasvua tuetaan niin, että yksilöllinen eteneminen opiskelussa on mahdollista. Oppilaan kokonaispersoonallisuuden kasvuun kiinnitetään huomiota niin, että häntä kannustetaan tuomaan esiin erityisosaamisensa ja toisaalta häntä tuetaan ponnistelemaan ja edistymään myös niillä alueilla, jotka tuottavat hänelle vaikeuksia. Oppimisvalmiuksien parantamiseksi opetuksessa sovelletaan oppimistaitojen harjaannuttamisohjelmia silloin, kun niistä on oppilaalle hyötyä.
Aurinkolahden peruskoulussa annetaan osa-aikaista erityisopetusta sekä luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. (Katso tarkemmin kpl 5.2.3 Luokkamuotoinen erityisopetus.)
5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana.
Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.
Osa-aikainen erityisopetus Aurinkolahden peruskoulussa
Erityisopetus voidaan aloittaa esiluokanopettajan, luokanopettajan, aineenopettajan, vanhempien tai oppilaan omasta aloitteesta tai erityisopettajan tai muun oppilashuollon aloitteesta seulontojen, testien tai koulun ulkopuolelta saadun suosituksen perusteella. Osa-aikaista erityisopetusta ei järjestetä ilman oppilaan huoltajan suostumusta (kodin ja koulun yhteistyö). Oppilaan erityisopetusjakso kestää yleensä etukäteen sovittavan ajan.
Erityisopettaja ja oppilasta opettavat opettajat suunnittelevat yhdessä osa-aikaista erityisopetusta saavan oppilaan opetusta. Erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin ja seuraa oppilaan edistymistä yhdessä oppilasta opettavien opettajien kanssa. Opettajilla on käytettävissä oppilashuoltoryhmän asiantuntijapalvelut. Oppilaan edistymisestä tiedotetaan huoltajille.
Opetusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti. Oppiainekohtaisessa työskentelyssä noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa karsien ja painottaen keskeisiä asioita, tarvittaessa oppilaalle laaditaan oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat opettajien lisäksi oppilas, huoltaja ja tarvittaessa muut oppilaan kasvatukseen, opetukseen ja kuntoutukseen osallistuvat työntekijät. Oppimissuunnitelma uusitaan vähintään lukuvuosittain. Oppimissuunnitelma ei edellytä hallinnollista päätöstä. Katso kohta oppimissuunnitelma.
Jos vaikeudet ovat niin suuria, ettei oppilas selviä opetussuunnitelman tavoitteista, oppilas ohjataan lisätutkimuksiin oppimisvaikeuksien syiden selvittämiseksi. Jos on tarve yksilöllistää opetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa, tehdään erityisopetuspäätös. Päätös tehdään opetusvirastossa huoltajan suostumuksella ja asiantuntijalausunnon perusteella. Tämän jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma luokan- ja/tai aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä (HOJKS). Opetus järjestetään niin, että yksilöllisiä tavoitteita kyetään toteuttamaan.
Opetus annetaan pääsääntöisesti oppilaan normaalien koulutuntien aikana, mutta myös erityisestä syystä oppituntien ulkopuolella.
Osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat, joilla on:
1. lukivaikeuksia tai muita suomen kieleen liittyviä ongelmia
2. erityisiä ongelmia matematiikan, kielten tai muiden oppiaineiden opiskelussa
3. tilapäisiä tunne-elämän ja/ tai sosiaalisen toiminnan ja/tai käyttäytymisen ongelmia
4. yleisiä oppimisvaikeuksia, mm. tarkkaavaisuus, havainnointi tms. kognitiivisten toimintojen häiriöitä, myös väärin opitut tai vajavaiset opiskelun taidot (vrt. ajattelun taidot)
5. puhe- ja äänihäiriöitä, joista vaikeimmat ohjataan puheterapiaan
Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet:
- Oppilaan oppiaineen sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisen tukeminen (äidinkieli, kielet, matematiikka, reaaliaineet) jos tukiopetus ei riitä, yksilöllisen oppisuunnitelman mukaan
- oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja havainnointi yhdessä luokanopettajan ja –valvojan sekä aineenopettajan kanssa (seuranta, diagnosointi, nivelvaiheiden yhteistyö) sekä oppimisvaikeuksien korjaaminen (BS ja IE –harjoitteet)
- oppilaan itsesäätelyn tukeminen (käyttäytymisen oppisuunnitelma) yksilöllisen oppisuunnitelman mukaan
- oppilaan tarpeen arviointi tarkempiin oppimisvaikeuksiin liittyviin testeihin (koulupsykologi)
Osa-aikaisen erityisopetuksen muotoja ovat:
- luokanopettajan tai aineenopettajan opettajan ja erityisopettajan yhdessä suunnittelema ja toteuttama opetuksen eriyttäminen omassa luokassa
- samanaikaisopetus
- osa-aikainen erityisopetus yksilöopetuksena
- osa-aikainen erityisopetus ryhmäopetuksena
Osa-aikaisen erityisopetuksen sisältöjä ovat:
- oppiainekohtainen sisällöllinen opetus, jossa jokaisessa oppituokiossa painottuvat ajattelun taidot l. yleiset opiskelun taidot , katso yleinen osa , ajattelun taidot (kielet, matematiikka, reaaliaineet)
- ajattelun taidot BS/IE harjoitteiden avulla (eriyttävä opetus)
- oppimisvaikeudet BS/IE harjoitteiden avulla (pienryhmä/yksilöopetus)
- itsesäätely eli käyttäytymisen hallinta (käyttäytymisen oppisuunnitelman mukaan) osaksi toteutettuna osa-aikaisen erityisopettajan tuella
5.2.2 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus
Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa.
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle.
Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen.
Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.
Koulussamme toimii luokkia, joissa oppilailla on pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetty oppi-velvollisuus on luokkamuotoista erityisopetusta. Koulumme pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevat oppilaat ovat lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisia oppilaita. Erityisluokan oppilaan suoritukset voivat olla hyvin epätasaisia eri osa-alueilla ja erot oppilaiden välillä suuria. Suoriutumista saattavat vaikeuttaa aisti-, hahmotus- ja liikuntavaikeudet.
Oppilas tulee pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin joko suoraan päiväkodista, kotoa tai myöhemmin kouluopetuksesta. Jo hyvissä ajoin ennen koulunkäynnin alkua käydään vanhempien kanssa keskusteluja sekä pyydetään heidät ja tuleva oppilas tutustumaan kouluun. ”Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.” (Perusopetuslaki 25§) Oppivelvollisuuteen sisältyy 2-vuotinen esiaste ja peruskoulu.
Opetus erityisluokassa on strukturoitua, konkreettista ja havainnollista ja se sisältää runsaasti saman asian kertausta eri yhteyksissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla on erityisenä tavoitteena itsenäistymistaitojen kehittäminen, oppimisvalmiuksien kehittäminen, oman toiminnan ohjauksen oppiminen, strukturoitu opetus, apuvälineiden monipuolinen käyttö ja vaihtoehtoisten kommunikaatiovälineiden hyödyntäminen. Näitä taitoja harjoittamalla pyritään itsenäistämään oppilasta sekä vähentämään tuen tarvetta. Myös akateemiset aineet (äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto) ovat olennainen osa opetusta. Pidennetyssä opetuksessa voidaan käyttää valikoiden yleisopetuksen oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia sekä nimenomaan erityisopetukseen suunniteltuja oppikirjoja ja materiaaleja. Oppituntimäärät ovat samat kuin yleisopetuksessa opiskelevilla oppilailla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin keinoja ovat esimerkiksi kosketeltavat symboliesineet, viittomat, graafiset merkit, Pictocram-kuvat, PCS-kuvat tai kirjoitetut sanat. Apuvälineinä voivat toimia myös valokuvat, piirretyt kuvat tai vaikkapa lehdestä leikatut kuvat. Yksilöllisesti valittujen merkkien käytön ja ilmaisun apuvälineitä ovat esimerkiksi taulut, kommunikaattorit ja tietokoneet. puheterapeutin asiantuntemus on kommunikaation kuntoutuksessa ja opetuksessa ensiarvoisen tärkeä.
Opetus tapahtuu pääosin omassa kotiluokassa. Opetus on yksilö- ja ryhmäopetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Oppilaan tarpeiden mukaan opiskelua tuetaan eriyttämisen keinoin. Integraatioon tulee pyrkiä aina, kun se on oppilaan kannalta mielekästä.
Pidennetyn opetusvelvollisuuden oppilaan opetus on aina moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat oppilaan vanhemmat, opettajat, avustajat, terapeutit, psykologit ja muut oppilaan kanssa toimivat henkilöt. Yhteistyön onnistumiseksi on tärkeätä, että kaikki opetukseen ja kuntoutukseen osallistuvat tahot saavat tarvitsemansa tiedot oppilaista.
Toimivan kommunikaation avulla oppilas kykenee vuoro-vaikutukseen ympäristönsä kanssa, sekä oppii tekemään valintoja. Erityisopetuksen oppilaat käyttävät opiskelussaan myös Bright Start ja IE harjoituksia, joiden avulla oppilaiden kognitiiviset taidot ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.
Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämän suunnitelman pohjana on koulun yleisopetuksen opetussuunnitelma. HOJKS:n kirjataan käytetyt tukimuodot ja opetusjärjestelyt sekä oppilaan saama mahdollinen koulun ulkopuolinen tuki sekä oppilaan arviointi yksilöllisten tavoitteiden mukaan.
Luokkatyöskentely on pienryhmätyöskentelyä ja opetuksesta huolehtii erityisluokanopettaja. Yläluokilla voivat opetusta antaa erityisluokanopettajan lisäksi myös aineenopettajat. Oppilaan koulumuotoa arvioidaan säännöllisesti.
5.2.3 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on
tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:
- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
- tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea
pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset
oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista
ja tukipalveluista.
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään,
joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu
moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita
sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee
arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen,
perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.
5.2.4 Pidennetty oppivelvollisuus ja taitoalueet
Oppilaiden edistymistä seuraavissa taitoalueissa seurataan sekä HOJK:s palavereissa, että lukuvuositodistuksen yhteydessä.
Taitoalueiden kehittämistä käsitellään opetuksessa päivittäin useiden oppiaineiden opetuksessa. Taitoalueiden parempi hallinta tuo oppilaille paremmat mahdollisuudet toimia niin käytännön oppimistilanteissa koulussa kuin yhteiskunnan tasa-arvoisina kansalaisina. Taitoalueiden hyvä hallinta parantaa oppilaan kognitiivisten taitojen hyödyntämistä ja vähentää merkittävästi vamman aiheuttamia haittoja.
|
Oman toiminnan ja tilanteen havaitseminen
|
|
Vastavuoroinen kielellinen ja ei kielellinen viestintä
|
||||||||
|
|
VUOROVAIKUTUSTAIDOT
|
|
||||||||
|
ilmeet eleet fyysinen etäisyys äänenkäyttö
|
Sosiaalinen kanssakäyminen avun ja neuvon pyytäminen mielipiteen kysyminen tunteiden ilmaiseminen
|
Keskustelutaidot aloitteiden tekeminen ja niihin vastaaminen kuunteleminen puheenvuoron käyttäminen |
|
Pitkäjänteisyys loppuun suorittaminen
|
Aloitekykyisyys |
Hyvät päivittäiset taidot |
|||||||||||||||||
|
|
OMATOIMISUUSTAIDOT
|
|
|||||||||||||||||
|
Motivaatio oppia uutta olla aloitekykyinen työn ja tehtävän loppuun saattaminen
|
Vastuu omasta itsestä ja omista tavaroista |
Omien tarpeiden ilmaiseminen |
|||||||||||||||||
|
Aktiivinen ja vastavuoroinen käyttäytyminen
|
Käsitys omasta itsestä ja omista taidoista |
Yhteistyötaidot kyky kuunnella toista empatia |
|||||||||||||||
|
|
SOSIAALISET TAIDOT
|
|
|||||||||||||||
|
Ikätason mukainen käyttäytyminen
|
Arvot ja käyttäytymistaidot omatunto, käsitys oikeasta ja väärästä |
Yhteisössä elämisen taidot |
|||||||||||||||
|
Sosiaalinen itsesäätely
|
|
Psyykkinen itsesäätely |
||||||||||
|
|
ITSESÄÄTELY
|
|
||||||||||
|
|
Fyysinen itsesäätely |
|
|
Sairaudet - kotihoito - lääkärissä käynti
|
Seksuaalikasvatus |
Itsestä huolehtiminen - hygienia - hampaiden hoito - terveellinen ravinto |
||||||||||||||||||
|
|
TERVEYS JA TURVALLISUUS
|
|
||||||||||||||||||
|
Oikea toimintatapa vaaratilanteissa
|
Turvallinen työympäristö |
Oman toiminnan suhteuttaminen omiin taitoihin ja voimavaroihin.
|
||||||||||||||||||
|
Itseohjautuvuus - vastuu omasta itsestä ja omasta oppimisesta
|
Positiivisten oppimiskokemusten vahvistaminen |
Keskittymiskyky annettuihin tehtäviin |
|||||||||||||||||||
|
|
KOULUTAIDOT |
|
|||||||||||||||||||
|
Tehtävän ja työn loppuun suorittaminen
|
Opittujen taitojen yleistäminen käytäntöön |
Opetuksen suhteuttaminen oppilaan taitoihin |
|||||||||||||||||||
|
Kerhotoiminta - päivätoiminta - iltatoiminta
|
Yhteistyö kodin kanssa |
Kulttuuri - konsertit - teatteri - taidenäyttelyt |
||||||||||||||||
|
|
VAPAA-AIKA |
|
||||||||||||||||
|
Urheilu ja liikunta - urheilukilpailut - oman liikunnan harrastaminen
|
Sosiaaliset tukihenkilöt |
Helsingin tarjoamat vapaa-ajan toiminnot |
||||||||||||||||
|
Työn merkityksen ymmärtäminen
|
Työn arvostus |
Hyvät koulutaidot |
||||||||||||||||||
|
|
TYÖ |
|
||||||||||||||||||
|
Työtehtävät omassa koulussa
|
Käytännön työharjoittelut |
Vastuu omasta itsestä ja omista työtehtävistä |
||||||||||||||||||
|
Liikkuminen lähiympäristössä
|
Yhteisön sääntöjen ja normien noudattaminen |
Julkisten kulkuvälineiden käyttö |
||||||||||||||||
|
|
YHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN
|
|
||||||||||||||||
|
Julkisten palveluiden käyttö
|
Osallistuminen vammaisille suunnattuun toimintaan |
Liikkuminen ja toimiminen omassa koulussa
|
Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen
Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä.
Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen.
Oppiaineen yksilöllistäminen kirjataan HOJKS:aan ja tällöin oppilaalle laaditaan yksilöllistetyn oppiaineen osalta erillinen suunnitelma. Tällöin oppiaine arvioidaan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti eli verrataan edistymistä suhteessa oppilaan omiin tavoitteisiin.
Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/Valmistava opetus).
Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden.
Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille.
6.1 Oppilashuolto
Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa.
Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa.
Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn.
Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.
Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.
Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö.
Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.
Aurinkolahden peruskoulussa vakinaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluu rehtori (puheenjohtaja), apulaisrehtori (sihteeri), laaja-alaiset erityisopettajat, oppilaanohjaaja, kuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu kokoukseen silloin, kun hänen luokkansa on käsittelyvuorossa.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu
säännöllisesti viikoittain tällä kokoonpanolla.
Pääsääntöisesti kokoukset pidetään
pääkoululla, mutta osa kokouksista pidetään myös
Pilkussa (esikoulu sekä luokat
1 ja 2).
Oppilashuoltoryhmä varaa kullekin luokalle vuosittain ainakin kerran mahdollisuuden käsitellä luokan ja sen oppilaiden tilannetta. luokanvalvoja/-opettaja valmistautuu OPHR:n kokoukseen yhdessä erityisopettajan/opon kanssa. He kertovat luokan tilanteen ja kiinnittävät erityistä huomiota poissaoloihin, oppimisvaikeuksiin, käyttäytymisongelmiin ja muihin opettajaa huolestuttaviin asioihin.
Opetusviraston määrittelemä arjen huolenpito toteutuu osana luokanvalvojan/ - opettajan perustyötä, jolla pyritään tukemaan oppilaan oppimista ja psykososiaalista kehittymistä. Muiden kouluyhteisön jäsenten velvollisuus on raportoida luokanopettajalle – valvojalle arkipäivän havainnot oppilaasta (poissaolot, opiskelumenestys, käyttäytyminen, muut ongelmatilanteet) jotta luokanopettajalle –valvojalle muodostuu kokonaiskuva oppilaan tilanteesta, jonka hän voi viestittää oppilashuoltoryhmälle tarvittaessa.
Kaaviossa ”Malli oppilasasian etenemisestä” (liite 2) on esitetty, kuinka oppilashuolto arjen huolenpitona on osa jokaisen kouluyhteisön jäsenen perustyötä. Mallissa on esitetty yhteistyö eri toimijoiden kanssa toimittaessa oppilaan parhaaksi lähtien yksittäisen opettajan oppilaaseen kohdistuvasta huolesta.
Akuuteissa tilanteissa kuka tahansa opettaja voi luokanvalvojan/-opettajan kanssa tehdä aloitteen yksittäisen oppilaan tai luokkatilanteen käsittelystä. Käytännön aikataulusta sovitaan OHR:n sihteerin kanssa.
Oppilashuoltoryhmä kehittää toimintaansa mm. osallistumalla koulutuksiin ja arvioi toimintaansa säännöllisesti opettajilta saadun palautteen mukaan. OHR laatii syksyllä tulevan vuoden toimintasuunnitelman.
Kotien kanssa tehdään riittävästi yhteistyötä (katso kohta 7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena)
Toimintaperiaatteet kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi tulevat esille opetussuunnitelman kohdissa 1. Koulun työn perusta, 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, 2.4. Oppilaiden osallisuus.
Tässä koulussa on tyypillistä esiluokkien kanssa tehtävä jatkuva yhteistyö. Pääsääntöisesti esiluokkien lapset jatkavat peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Yhteistyötahot ovat määritelty tarkemmin Opetusviraston julkaisussa: Opiskelija ja oppimishuolto Helsingillä.
Erityisopettaja tapaa aina oppilaita lähettävän koulun erityisopettajaa oppilaita koskevissa asioissa (3. ja 7.luokalle muista kouluista tulevat)
6.2 Muut tukipalvelut
6.2.1 Kerhotoiminta
Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita.
Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.
Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja.
Vanhempainyhdistys tukee kerhoja osallistumalla rahoitukseen ja järjestelyihin mahdollisuuksiensa mukaan.
Kerhoista päätetään erikseen joka lukuvuosi ja ne tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa.
6.2.2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003) ja sitä tarjotaan Helsingin koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisoppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen arvoperusta sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminnassa tulee luoda tilanteita jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia.
Koululaisten aamu - ja iltapäivätoimintaa alueella koordinoi koulun rehtori tai hänen tehtävään nimeämänsä opettaja. Toiminta toteutetaan alueellisena yhteistyönä opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakuntien ja alueiden järjestöjen ja yhdistysten kesken.
Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan.
Ensimmäisen luokan vanhemmille tiedotetaan alueen mahdollisuuksista koulun tiedotustilaisuuden yhteydessä.
6.2.3 Kouluruokailu
Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.
Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.
Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.
Kouluruokailun tavoitteena on energiansaannin, makutottumusten laajentamisen ja erityisesti suomalaisen juhla- ja perinneruokatietouden tarjoamisen lisäksi ohjata oppilasta omaksumaan kohteliaat pöytätavat: haarukan, veitsen ja lusikan sekä muiden ruokailuvälineiden oikea käyttö sekä muiden ruokailijoiden huomioon ottaminen. Opettajat valvovat ja ohjaavat ruokailutilanteita sovittujen valvontavuorojen mukaan.
Ruokailuvuoroja porrastetaan niin, että ruokalassa on viihtyisää. Oppilaalle järjestetään riittävästi aikaa ruokailuun. Keittiöhenkilökunta huolehtii ruokalan viihtyisyydestä koristelemalla ruokalaa vuodenaikojen mukaan yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa. Oppilaat toimivat tarvittaessa ruokalan järjestäjinä.
Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan ruokalassa. Oppilaita ohjataan ottamaan ruokaa sopivasti, ja mahdolliset jätteet lajitellaan. Ruokailussa vältetään kertakäyttöastioiden ja pienten pakkausten käyttöä.
Suomalaisten juhlapäivien (itsenäisyyspäivä, joulu, laskiainen, pääsiäinen ja vappu) läheisyydessä koulu pyrkii tarjoamaan suomalaiseen juhlakulttuuriin liittyvää perinneruokaa. Erilaisilla teemaviikoilla tutustutaan muun muassa eri maiden ruokakulttuureihin sekä teemanmukaisiin terveyskasvatuksellisiin ruokiin. Erilaiset teemaviikot ja juhla-ateriat suunnitellaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa.
6.2.4 Koulumatkat
Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.
Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.
Koulukyydityksiä on pääasiassa erityisoppilailla. Taksikuljetukset sovitaan siten, että ne sopivat oppilaan aikatauluihin ja mahdollisen odotusajan valvonta järjestetään.
Esiopetuksen oppilaiden vanhemmat tai vanhempien erikseen valtuuttamat henkilöt tuovat ja hakevat lapsen koulusta.
Pienten oppilaiden osalta koulun syystiedotteessa sekä koulun tiedotustilaisuuksissa muistutetaan vanhempia ohjaamaan lapsiaan kulkemaan mahdollisimman turvallista reittiä. Jos oppilas tuodaan kouluun autolla, tämä liikenne ei saa vaarantaa muiden oppilaiden koulureittiä.
6.2.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta
Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.
Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.
Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.
Toiminta täsmennetään tarkemmin vuosittain työsuunnitelmassa.
7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena
7.1 Kodin ja koulun yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä kotien kanssa edistetään oppilaan hyvinvointia ja pidetään huolta oppimisympäristön turvallisuudesta.
Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun sekä sen arviointiin. Huoltajia kannustetaan osallistumaan luokan ja koulun vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin.
Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.
Oppilaiden vanhemmat
Esiopetuksessa tavataan vanhempia henkilökohtaisesti vähintään kahdesti lukuvuodessa lapsen esiopetuksen suunnitelman laadinnan yhteydessä.
Opettajat tapaavat vanhempia henkilökohtaisesti aina, kun aloittavat uusien oppilaiden ja vanhempien kanssa yhteistyön. Tämän tavoitteena on luoda edellytykset positiiviselle yhteistyölle kodin ja koulun välille. Tämän jälkeen opettaja tapaa vanhempia tarpeen mukaan.
Vanhemmille tiedotetaan koulun asioista tiedottein ja koulun kotisivujen kautta. Vuorovaikutuksessa ollaan puhelimen ja sähköpostin avulla. Koulu järjestää vanhempainiltoja. Kaikkien oppilaiden vanhemmille suunnatut yhteiset vanhempainillat järjestetään yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa.
Vanhempainyhdistys
Koululla ja päiväkodilla on yhteinen vanhempainyhdistys, joka tukee vanhempia kasvatustehtävässään, mutta myös koulua osallistumalla koulun tapahtumien ja kerhotoiminnan järjestämiseen.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat
Koulu järjestää tarvittaessa tulkkipalveluita vanhemmille yhteisiin vanhempainiltoihin ja tapaamisiin viraston tarjoamien resurssien puitteissa.
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
Erityistä tukevia tarvitsevien oppilaiden vanhempia tavataan tarpeen mukaan. Oppilashuollon asiantuntijoita osallistuu tapaamisiin tarvittaessa.
7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö
7.2.1 Esi- ja perusopetuksen yhteistyö
Perusopetus rakentuu esiopetuksessa luodulle pohjalle. Esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kasvussa ja oppimisessa kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että käytännön toiminnassa.
Esi- ja perusopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet.
Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun.
Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi - ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa.
Auringonpilkun koulussa pyritään tukemaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä ja –suunnittelua. Yhteistyötä tehdään oman koulun esiopetuksen ja lähialueen esiopetusryhmien kanssa. Toiminnalla on selkeät tavoitteet ja selvä jatkumo vuodesta toiseen. Yhteistyötä toteutetaan projektitöiden, juhlatilaisuuksien ja erilaisten teemojen mukaan. Lähtökohtana on, että huolellisesti suunnitellaan ja toteutetaan jokin yhteinen työ, tapahtuma tai tutkimus.
Yhteistyön avulla pyritään helpottamaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta koulunopetukseen. Vanhempien luvalla lapsen esiopetuksen suunnitelma siirtyy kouluun. Erilaisten vierailujen ja yhteisprojektien tarkoitus on tutustuttaa esikoulun oppija koulumaailmaan. Yhteistyön avulla lisätään myös päiväkotihenkilökunnan ja koulun henkilökunnan asiantuntemusta toistensa työtehtävistä. Koulun oppilaat tutustuttavat esikoululaisia kouluun ja samalla yhteistoiminnallisuus ja vastuun kantaminen voimistuvat.
7.2.2 Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa
Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken. Oppilaita ohjataan hakeutumaan ensisijaisesti lähikouluun. Koulujen oppilaskuntien yhteistyö vahvistaa osaltaan alueen perusopetuksen yhtenäisyyttä.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana ja oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä koulutuksen nivelvaiheissa että oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen ja erityisopetuksesta yleisopetukseen.
Jos erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kuudennen vuosiluokan todistus on annettu sanallisena arviona, tulee lähettävän koulun huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma, siirtyy se oppilaan mukana huoltajan suostumuksella vastaanottavaan kouluun.
Perusopetuksen päättövaihe, vuosiluokat 8 – 9, on oppilaan jatko-opintojen kannalta merkittävä. Päättövaiheen erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ohjattaessa oppilasta toisen asteen opintoihin. Osallistumalla yhteistyöhön opettajat ja opinto-ohjaajat saavat tietoa oppilaiden tarpeista ja toisella asteella edellytettävistä valmiuksista. Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa.
Nivelkohdissa tehdään yhteistyötä niiden koulun opettajien ja erityisopettajien kanssa, joista tulee oppilaita kouluumme.
Päättövaiheen yhteistyöstä on määritelty tarkemmin Oppilaan ohjauksen yhteydessä (Katso 4.2. Opinto-ohjaus.)
7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa
Koulu ja Auringonpilkun päiväkoti pohtivat yhdessä kasvatustavoitteet, jotka ohjaavat mm. toisten kunnioittamiseen, vastuullisuuteen ja hyviin tapoihin. Koulu ja Auringonpilkun päiväkoti järjestävät vanhempainyhdistyksen kanssa mahdollisuuksien mukaan koululaisten ja päiväkotilasten vanhemmille suunnattuja tilaisuuksia erilaisista, lasten kasvatukseen liittyvistä teemoista. Näiden tarkoituksena on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa, kerätä uuden alueen asukkaita toistensa pariin ja tarjota samanikäisten lasten vanhemmille tilaisuus keskustella toistensa kanssa. Aurinkolahden peruskoulu pitää säännöllistä yhteyttä myös muiden lähipäiväkotien kanssa.
Koulun oppilashuolto toimii läheisessä
yhteistyössä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa.
Nuorisopoliisi vierailee koulussa säännöllisesti antaen
oppilaille laillisuuskasvatusta. Vuosaaren seurakunta pitää koulussa
päivänavauksia ja koulu osallistuu koululaisjumalanpalveluksiin.
Aihekokonaisuuksia käsiteltäessä tai koulun painoalueisiin liittyen tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoja ovat: Mediakeskus, Itä-Helsingin muut koulut, Vuotalo, Vuosaaren seurakunta, Mannerheimin lastensuojeluliitto, ystävyyskoulut, poliisi, tähtitieteellinen yhdistys URSA, Tiedonpuu ry, Helsingin energialaitos, paikalliset yhdistykset, urheiluseurat.
7.4 Työelämäyhteistyö
Yläluokilla ammatinvalinnan ohjaukseen liittyy työharjoittelujaksoja, joihin harjoittelupaikoiksi pyritään löytämään oppilaille mahdollisimman monilta eri aloilta sopivia työpaikkoja.
Eri oppiaineiden tunneilla tehdään opintoretkiä helsinkiläisille työpaikoille. Joissakin oppiaineissa voidaan opetusta toteuttaa yhteistyössä eri yritysten kanssa.
7.5 Kansainvälinen yhteistyö
Kouluympäristössä pyritään kiinnittämään huomiota kansainvälisyyskasvatukselle ominaisten myönteisten asenteiden vahvistamiseen ja herättämään mielenkiintoa muita kulttuureja kohtaan. Koulussa pyritään korostamaan ja huomioimaan sitä luonnollista monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä, jota koulun omat maahanmuuttajataustaiset oppilaat tuovat tullessaan.
Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että oppilas hyväksyy ihmisten erilaisuuden ja tuntee erilaisia kulttuureita, ymmärtää ihmisten ja kansojen välisen riippuvuuden sekä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden ihmisarvon perustaksi.
Kansainvälisiä yhteyksiä luodaan hankkimalla ystävyyskoulu, jolla olisi samansuuntaisia painotuksia kuin Aurinkolahden peruskoululla. Kanssakäyminen tapahtuu videokonferensseissa, sähköpostilla ja muilla viestintätekniikan keinoilla. Oppilas- ja opettajavaihtoja, vierailuja ja tapaamisia pyritään järjestämään. Toiminta liittyy englannin kielen opiskeluun ja tutkivan oppimisen projekteihin.
Kansainväliseen yhteistyön aihekokonaisuuksiin liittyvät tarkennetut suunnitelmat kirjataan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.
8.1 Oppilaan arviointi
Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.
Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.
Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.
Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.
Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa.
Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.
Ennen arviointia opettajat pitävät kaksi kertaa vuodessa kokoukset, joissa sovitaan kriteerit yhdenmukaiselle arvioinnille. Arviointikokouksia pidetään erikseen luokilla 1.-2. ja luokilla 3.-9.
Opettajat tapaavat vanhempia aina, kun aloittavat uusien oppilaiden ja vanhempien kanssa yhteistyön. Tapaamisen sisältönä voi olla myös oppilaan arviointi. Tämän tapaamisen jälkeen opettaja tapaa vanhempia tarpeen mukaan.
Käytettäessä numeroarviointia noudatetaan seuraavaa asteikkoa:
10 erinomainen
9 kiitettävä
8 hyvä
7 tyydyttävä
6 kohtalainen
5 välttävä
4 hylätty
Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon
Oppilaan työskentely koulussa ja sen tulokset
Aktiivisuus ja vastuullisuus
Työ omalla ajalla ja sen tulokset
Koesuoritukset
Saadakseen arvosanan viisi (välttävä) oppilaan tulee osallistua opetukseen ja osoittaa saavuttaneensa hyväksytyt tiedot ja taidot ottaen huomioon kunkin oppiaineen eri osa-alueet.
Arviointi esiopetuksessa
Arviointi esiopetuksessa on kokonaisvaltaista ja kannustavaa, lapsen vahvuuksia korostavaa. Se on sanallista ja perustuu lapsen omiin tavoitteisiin. Arviointi ilmenee lapsen esiopetuksen suunnitelman yhteydessä. Suunnitelmaan kirjataan lapsen henkilökohtaiset kasvun ja kehityksen tavoitteet ja niiden seuranta. Esiopetusvuoden päätteeksi lapselle annetaan osallistumistodistus.
Itsearviointia on luokilla 1.-6 kaksi kertaa vuodessa. Itsearvioinnissa huomiota kiinnitetään erityisesti käyttäytymiseen ja työskentelyyn.
Sanallinen arviointi on käytössä vuosiluokilla 1 - 2 ja 3. luokan syksyllä. Kolmannen luokan keväällä oppilaat saavat ensimmäisen numeroarviointinsa. Jokaisen lukuvuoden päätteeksi oppilaille annetaan kirjallinen todistus edistymisestä eri oppiaineissa.
Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan osaamista ja edistymistä arvioidaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Arviointi tapahtuu kirjallisena väliarviointina jouluna.
Luokilla 1-.2. keskustelun apuna on lomake: Arviointikeskustelu.
Luokilla 3.-6. keskustelun apuna käytetään oppilaan Itsearviointia 1. jakson jälkeen. Muita arviointipalavereja järjestetään tarpeen mukaan.
Todistuspohjat ja pohjat Itsearviointiin ovat liitteenä.
Arviointi luokilla 7. – 9.
Itsearviointia on luokilla 7.-9. kaksi kertaa vuodessa. Itsearvioinnissa huomiota kiinnitetään erityisesti työskentely- ja sosiaalisiin taitoihin.
Koulussa noudatetaan jaksolukua, jossa lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon. Luokilla 7. 9. tämä vaikuttaa sekä työjärjestyksiin että myös arviointiin.
Jokaisen lukukauden päätteeksi(jaksot 2 ja 4) oppilaille annetaan kirjallinen todistus edistymisestä eri oppiaineissa. Lisäksi opettajat voivat antaa sanallista arvioita oppilaan edistymisestä ja käyttäytymisestä myös ensimmäisen ja kolmannen jakson lopussa. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelu on jaksotettu, annetaan kuitenkin numeroarvosana jakson päätyttyä, vaikka kyseessä olisikin ensimmäinen tai kolmas jakso.
Käyttäytymisen arvosana merkitään toisen ja neljännen jakson todistuksiin. Viimeinen jaksotodistus(4.) toimii lukuvuositodistuksena, johon merkitään myös luokalta pääsy tai luokalle jääminen.
Todistuspohjat ja pohjat itsearviointiin ovat liitteenä.
Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.
Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.
Oppilas voi erillisessä kuulustelussa lukuvuoden aikana tai lukuvuoden päättyessä sovittuun määräaikaan mennessä osoittaa saavuttaneensa asetetut tavoitteet.
Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle oppilaalle annetaan tukiopetusta lukuvuoden aikana.
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö hylättiin, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.
Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas
Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella
Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota koko perusopetuksen ajan ja päättöarvioinnissa.
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi
Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.
Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.
Peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A – kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi myös osallistua B1 – englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan viimeistään päättötodistuksessa A – kielenä.
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli
Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.
Oppilasta arvioidaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan, mikäli oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoista. Näin menetellään, vaikka oppilas ei olisi saanut suomi toisena kielenä opetusta.
Oppilaan puutteellinen suomen kielen taito otetaan huomioon myös muussa arvioinnissa. Arvioinnissa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan oppilasta opettavien opettajien ja suomen kielen opettajan kanssa.
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Päättöarvioinnin periaatteet
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen muodostavat vuosiluokat 8 – 9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen opetus päättyy aikaisemmin.
Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto – ja taitotason arvosanalle 8 (hyvä). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mukaista osaamista, joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.
Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (5 – 10). Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä ’hyväksytty’. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, voi sen suoritus vaikuttaa arvosanaan korottavasti.
Käyttäytymisen arvioita ei merkitä päättötodistukseen.
8.1.1 Oppilaan itsearviointi
Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.
Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.
Itsearviointi kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lukuvuoden aikana oppilaille annetaan mahdollisuuksia arvioida omaa työskentelyään. Itsearviointia on käytössä kaikilla luokilla 1-9. Luokilla 7.-9. arviointi liittyy vahvasti oman käyttäytymisen arviointiin. Itsearvioinnista annetaan palautetta ohjaamalla ja kannustamalla oppilasta yhtä hyviin tai parempiin suorituksiin vastaisuudessa.
8.1.2 Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.
Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.
Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan koko oppimisprosessi.
Koulun ajattelutaidon-painoalueen mukaan arvioinnilla pyritään oppilaan itseohjautuvuuteen.
Alaluokilla opettaja ohjaa oppilasta itsearviointiin vahvasti. Ylemmillä luokilla oppilas osaa itsenäisesti arvioida omia työskentelytaitojaan.
8.1.3 Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Käyttäytymisen sanallinen arvio merkitään lukuvuositodistuksen liitteeseen (vuosiluokat 1 – 3 syksy) ja numeroarvostelu lukuvuositodistukseen (3 luokan kevät - 9. luokka). Numeroarvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin oppiaineissa (4 – 10). Oppilaan kaikki opettajat antavat käyttäytymisen arvosanan. Luokanvalvoja laskee niistä keskiarvon. Lopullista arvosanaa antaessaan luokanvalvoja ottaa huomioon mahdolliset rikkeet.
Jos oppilaalle laaditaan käyttäytymisen oppimissuunnitelma, otetaan tavoitteet ja sisällöt käytösarvosanojen kriteereistä. Näin oppilas voi arvioida myös itse, millaista käytöstä hän tavoittelee.
Käyttäytymisen arviointia oppilas tekee myös itsearvioinnissa.
Käyttäytymisen arvioita ei merkitä ero- eikä päättötodistukseen.
Hyvälle käytökselle asetetut tavoitteet:
Muiden huomioonottaminen
- tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen, toisen kunnioittaminen (luokkatoverit, opettajat, koulun henkilökunta)
- kyky arvostaa erilaisuutta ja muiden mielipiteitä
- yhteistyökyky: ryhmässä toimiminen
- vastuuntunto: omat tehtävät, vastuualueet koulun erilaisissa hankkeissa (esim. juhlat)
- auttaminen tarvittaessa
- rehellisyys
Työn arvostaminen
- positiivinen suhtautuminen työhön ja opiskeluun
- työskentely koulun yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
- oman ja toisen työn arvostaminen
Ympäristön huomioonottaminen
- työrauha
- koulutilojen, -ympäristön ja toisen omaisuuden kunnioittaminen
Sääntöjen noudattaminen
- säännöllinen koulunkäynti ja opiskelu (aikataulut, täsmällisyys)
- poissaolojen selvittäminen
- koulun ja kodin välisistä tiedotteista huolehtiminen
- koulun järjestyssääntöjen noudattaminen
- liikennesäännöt, tupakkalaki
- asiallinen ja ystävällinen kielenkäyttö
Oppilaan käytösarvosana määräytyy sen mukaan, miten hänen käyttäytymisensä täyttää edellä mainitut tavoitteet.
Käytösarvosanojen kriteerit:
|
tavoite |
Sosiaaliset taidot: 1. Muiden huomioonottaminen |
2. Sääntöjen noudattaminen |
3. Ympäristöstä huolehtiminen |
Työskentelytaidot:
|
|
10 (erinomainen)
|
Oppilas on toiset huomioon ottava, kohtelias ja ystävällinen. Hän toimii positiivisena ja kannustavana esimerkkinä muille. Hänellä on erittäin hyvä kielenkäyttö. Hän on yhteistyöhaluinen, avulias, aktiivinen, oma-aloitteinen ja rehellinen.
|
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita.
Hän toimii oma-aloitteisesti ja rakentavasti kouluyhteisön parhaaksi.
|
Oppilas kunnioittaa koulua oppimisympäristönään huolehtimalla yhteisestä omaisuudesta ja siisteydestä.
|
Oppilaalla on erittäin myönteinen asenne koulutyöhön. Huolellisuus, suunnitelmallisuus ja oma-aloitteisuus näkyvät hänen työnteossaan ja tuloksissaan. Hän antaa rakentavaa palautetta muiden töistä ja auttaa luokkatovereitaan omatoimisesti |
|
9 (kiitettävä) |
Oppilas antaa työrauhan ja ottaa muiden mielipiteet huomioon. Oppilas on avulias ja yhteistyöhaluinen Hän on koulumyönteinen ja käytökseltään asiallinen. Oppilas on rehellinen. Hänellä on kohtelias kielenkäyttö. Yhteistyö toisten oppilaiden ja opettajien kanssa sujuu häiriöittä. |
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. |
Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta ja siisteydestä. |
Oppilaalla on myönteinen asenne koulutyöhön. Hän on yhteistyöhaluinen ja tekee annetut tehtävät. Hän arvostaa myös toisten töiden tuloksia ja auttaa pyydettäessä toista. |
|
8 (hyvä)
|
Oppilas ottaa muut huomioon. Hän on koulumyönteinen ja käytökseltään ja kielenkäytöltään asiallinen. Hän ei yleensä häiritse työrauhaa ja hänen sanaansa voi yleensä luottaa. |
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Hän tarvitsee joskus siinä kuitenkin ohjausta ja opastusta. Yksittäinen rangaistus ei estä numeron 8 saamista |
.Oppilas pitää oman lähiympäristönsä siistinä. Hän ei tahallisesti roskaa tai vahingoita koulun tai muiden omaisuutta.
|
Hän on yhteistyökykyinen ja tekee annetut tehtävät. |
|
7 (tyydyttävä)
|
Oppilaalla on satunnaisesti vaikeuksia toimia muiden kanssa. Hän käyttää joskus epäkohteliasta tai asiatonta kieltä. Hän ei osallistu aina oppimistapahtumaan ja saattaa joskus häiritä oppitunneilla. |
Oppilas ei aina noudata sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on enemmän kuin yksi rangaistus. |
Oppilas ei aina huolehdi työskentely-ympäristönsä siisteydestä. |
Oppilas on ajoittain huolimaton tai ei tee hänelle annettuja tehtäviä. Oppilaalla on muutamia myöhästelyjä ja/tai asiattomia poissaoloja. |
|
6 (kohtalainen)
|
Oppilas häiritsee opetusta ja työrauhaa. Hän on epäystävällinen ja epäkohtelias. Hän käyttää usein epäkohteliasta tai asiatonta kieltä. Hänellä on vaikeuksia olla yhteistyössä muiden kanssa. |
Oppilas ei noudata sääntöjä ja annettuja ohjeita. |
Oppilas on välinpitämätön työskentely-ympäristönsä siisteydestä ja kunnosta. |
Oppilas on huolimaton tai ei tee hänelle annettuja tehtäviä. Oppilaalla on myöhästelyjä ja/tai asiattomia poissaoloja. |
|
5 (välttävä)
|
Oppilas häiritsee opetusta jatkuvasti. Hän käyttäytyy muita kohtaan asiattomasti ja on haluton yhteistyöhön. Hän käyttää jatkuvasti epäkohteliasta tai asiatonta kieltä. Hän loukkaa toisen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. |
Oppilas jättää tahallisesti noudattamatta koulun sääntöjä ja ohjeita. |
Oppilas sotkee tahallisesti työympäristöään. |
Oppilas jättää tekemättä tehtävänsä eikä osallistu tuntityöskentelyyn. Oppilaalla on paljon myöhästelyjä ja/ tai asiattomia poissaoloja. |
|
4 (hylätty)
|
Käytös normaaliin kouluyhteisöön sopimatonta. |
|||
8.1.4 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset
Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvioi tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.
Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Päättötodistus
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissä määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten) oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Oppiaineiden vuosiviikkotuntien merkitään vain taito - ja taideaineissa ja valinnaisissa aineissa
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä arvioida sanallisesti
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättötodistus voi olla sanallinen. Jos käytetään numeroarvostelua, varustetaan numeroarvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.)
Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
8.2 Koulun toiminnan arviointi
Opetusvirasto arvioi koulun toimintaa tekemillään kyselyillä vuosittain. Näitä ovat esim. henkilökunnalle tehtävät TYHY –kysely sekä oppilaiden vanhemmille suunnatut koulun toimintaa arvioivat kyselyt. Oppilaiden oppimista arvioidaan valtakunnallisilla kokeilla, joihin osallistutaan Helsingin kaupungin opetusviraston linjausten mukaisesti.
Koulun tasolla opetusviraston tekemiä kyselyjä ja valtakunnallisten kokeiden tuloksia hyödynnetään koulun kehittämisessä.
Koulun itsearviointi
Opettajat tekevät henkilökohtaiset koulun painoalueiden mukaiset toimintasuunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet lukuvuoden työlle. Toimintakertomuksessa opettajat arvioivat tavoitteiden toteutumista. Johdon kanssa käytävissä opettajien kehityskeskusteluissa käydään läpi opetuksen tavoitteiden toteutuminen. Kehityskeskusteluissa arvioidaan myös opettajan toimintaa yhteisön jäsenenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisessa.
Tehdään tarpeen mukaan kyselyjä, joissa arvioidaan koulun jonkun perusprosessin toteutumista. Kyselyn tulosten perusteella suunnitellaan seuraavan kauden kehittämistä. Perusprosesseja ovat johtajuus, perustehtävän hallinta, yhteistyötahojen tarpeet ja odotukset, pitkän aikavälin suunnittelu, henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys, tiedottaminen ja markkinointi, toiminnan tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä ympäristö ja yhteiskunta.
Oppilashuoltoryhmä arvio ja kehittää omaa toimintaansa opettajilta saadun palautteen perusteella.
Vanhempainyhdistys antaa palautetta opettajaedustajan välityksellä koulun toiminnasta.
9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
9.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen
9.1.1 Opetuksen eheyttäminen
Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.
9.1.2 Aihekokonaisuudet
Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus – ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa – ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 – 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa.
Aurinkolahden peruskoulussa aihekokonaisuuksista korostuu koulun painoalueen mukainen Ihminen ja teknologia. Muut aihekokonaisuudet käsitellään aihepaketteina seuraavalla tavalla:
Aihepaketti 1: Viestintä ja mediataito sekä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Aihepaketti 2: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä Turvallisuus ja liikenne
Aihepaketti 3: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Ihmisenä kasvaminen
Oppilas käy siten koko peruskoulun aikana aihepaketin lävitse kolme kertaa :
kerran luokilla 1.-3.
kerran luokilla 4.-6.
kerran luokilla 7..-9.
Käsittely aloitetaan Aihepaketti 1, kun tämä opetussuunnitelma astuu voimaan. Toimintasuunnitelmaan kirjataan aihepaketin tarkempi toteuttaminen.
Jokaisessa paketin työstämisessä on mukana pieni ryhmä teemaan erityisesti sopivien aineiden opettajia, jotka suunnittelevat ja valmistelevat kokonaisuuden toteuttamista kaikille vuosiluokille. Jotkut aihekokonaisuudet tulevat muutoinkin luontevasti esille koulun toimintakulttuurissa ja eri oppiaineissa. Joihinkin aihekokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen tulevat mukaan oppiaineiden lisäksi mm. oppilaskunta, tukioppilaat, vanhempainyhdistys, koulun terveydenhuoltohenkilökunta sekä koulun ulkopuoliset tahot.
Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys – osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen.
Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.
Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva.
Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta.
Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu – ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä.
Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta.
Yhtä selkeää ja yhtenäistä määritelmää sanalle teknologiakasvatus on vaikea löytää. Eräs määritelmä kuuluu näin:
Teknologiakasvatuksella tarkoitetaan tiedon- ja taidonalaa, jonka puitteissa syvennetään teknologian ymmärrystä niin, että oppijat selviytyvät teknologiaa ja sen oppimista koskevista ongelmatilanteista, soveltavat niihin liittyvää tietämystä ja taitamista sekä orientoituvat teknologiaa soveltavaan ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen.
(lähde Lindh, M. 1997. Teknologiakasvatus tekniseen yleissivistykseen ohjaavana tiedon - ja taidonalana teknisen työn viitekehyksessä. Lisensiaattitutkimus. Oulu: Oulun yliopisto.)
Tarkastelemme teknologiakasvatusta toisaalta sisällön toisaalta opetusmenetelmän näkökulmasta. Teknologiakasvatus voidaan ymmärtää oppiaineeksi. Silloin opiskeltavat sisällöt löytyvät teknologiasta. Toisaalta voidaan korostaa oppilaiden toiminta- ja tutkimuslähtöistä työtapaa. Tällöin teknologiakasvatus ymmärretään toiminnaksi, ajatteluksi ja käden taidoiksi.
Arvotaustalla teknologiakasvatukseen liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset. Teknologiakasvatus tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehitystä: ajattelun taidot, emotionaaliset kysymykset ja sosiaaliset kysymykset. Tavoitteena on ymmärtää teknologiaa, tarkemmin sen roolia ympäristössämme tänä päivänä, sen historiaa, ihmisen riippuvuutta siitä, sen haavoittuvuutta sekä oppia käyttämään sitä ja tiedostaa teknologian vaikutukset tulevaisuuteen.
Systemaattinen ajattelun taitojen opiskelu tukee myös teknologiakasvatuksen tavoitteiden saavuttamista. Teknologiakasvatuksessa ja ajattelun taitojen opiskelussa tulevat esille:
- tarkkojen havaintojen teko, suunnittelu, soveltaminen, luokittelu, vertailu
- kekseliäisyys, innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu
Ajattelun taitojen opetusohjelman systemaattista ongelmanratkaisua käytetään teknologiakasvatuksen oppitunneilla:
- pysähdy ja määrittele ongelma / tehtävä
- tee tarkkoja havaintoja
- nimeä malli
- etsi vihjeet
- tee sääntö /strategia, jolla löydät mallin
- käytä sääntöä / strategiaa ratkaisun löytämiseksi
- vertaa ratkaisua malliin
- aloita alusta
Teknologiakasvatus ymmärretään poikkiopetussuunnitelmalliseksi oppiaineita integroivaksi laajaksi kokonaisuudeksi, jonka sisältöjä esiintyy suurimmassa osassa yleissivistävän koulun oppiaineista. Aurinkolahden peruskoulussa teknologiakasvatus liittyy lähinnä matematiikan, luonnontieteiden (erityisesti fysiikan), tieto- ja viestintätekniikan, kuvataiteen, käsityön ja kotitalouden opiskeluun.
Teknologian opetus voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
- Suunnitteluteknologia, jossa suunnitellaan erilaisia laitteita ja rakenteita.
- Bioteknologia tarkastelee eläviä systeemejä ja organismeja.
- Elintarviketeknologia käsittelee elintarvikkeisiin ja niiden valmistukseen liittyvää teknologiaa.
- Materiaaliteknologia, jossa tutkitaan materiaaleja, niiden käyttöä, prosessointia, säilyttämistä ja kierrätystä.
- Prosessiteknologia tutkii sekä tehdasvalmistusta että kokoonpanoa Tähän osa-alueeseen kuuluu myös alkutuotannon tutkiminen (esim. maalin valmistus, maa- ja metsätalous). (Kotitaloustunnilla puhdistusprosessit kuuluvat tähän!)
- Elektroniikka käsittää sähköisten ja elektronisten systeemien käytön, suunnittelun, rakentelun ja tuotannon. (esim. robotiikka)
- Informaatioteknologia sisältää järjestelmiä, joiden avulla erimuotoista informaatiota kerätään ja muokataan. (esim. videokuvaus)
(lähde: Päivi Atjonen : Teknologiakasvatuksen pedagogisia perusteita)
Esimerkki aihekokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta perusopetuksen eri vaiheissa
1-2 luokat
Tavoitteet
Teknologia omassa ympäristössä, millainen on teknologinen maailma
Sisällöt
- Kodin teknologian ja laitteiden turvallinen käyttö
- Teknologiaa lapsen maailmassa, lelut, harrastusvälineet ja vapaa-aika
- Millainen olisi teknologiaton maailma
- Sähkönkäyttäjän alkeet (varovaisuus, sähkön säästäminen jne.)
- Magneettisuuden ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen
- Valoon ja ääneen liittyvien ilmiöihin ja laitteisiin tutustuminen
- Omat rakennelmat ja keksinnöt
3-4 luokat
Tavoitteet
Kokeileva ja tutkiva teknologian käyttäjä, omat keksinnöt
Sisällöt
- Ihminen keksijänä ja apuvälineiden käyttäjänä (sakset, keinulauta ym. ovat teknologiaa)
- Yksinkertaiset koneet ja laitteet, kuten vipu, pyörä, jousi
- Voimansiirto väkipyörien ja hammaspyörien välityksellä ja niihin liittyviä koneita.
- Erilaisiin rakenteisiin tutustuminen tekemällä esimerkiksi kolmio- ja putkirakenteita (sillat, tornit)
- Virtapiiriin tutustuminen: yksinkertaiset kytkemiset pariston, lampun ja johtimien avulla
- Oppilaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä ja kierto sekä niiden ominaisuuksien tutkiminen ja turvallinen käyttö
- Erilaisiin materiaaleihin liittyvien ominaisuuksien ja ilmiöiden tutkiminen
- Oppilaiden päivittäisten käyttöesineiden historia, toiminta ja tulevaisuuden suunnittelu
-
”Mitäs jos” -päivät (jos koneet lakkaisivat
toimimasta, jos sähköä ei olisi, jos voisi keksiä mitä
vaan jne.)
5-6 luokat
Tavoitteet
Teknologian merkitys yhteiskunnassa, eri kulttuureissa, eri elämän-
alueilla ja eri aikoina
Sisällöt
- koneita ja niiden luokittelua
- koneet, teknologia / liikkuminen, matkustaminen ja liikenne, rakentaminen, viestintä ja tietotekniikka, terveyden- ja sairaanhoito, urheilu, avaruudentutkimus, aseet
- koneiden rakentelua ja ohjelmointia
- Omat valinnat, käyttötottumukset ja kestävä kehitys
- Energiavaroihin tutustuminen, niiden saatavuus maapallolla ja erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja
- Jätemateriaalien lajittelu kaatopaikoilla ja kierrätysmateriaalien uusiokäyttö